Hantavirus leviää. Mitä se tarkoittaa?
Viime päivinä on globaalisti keskitytty risteilyaluksella levinneeseen Hantavirustapaukseen.
"Argentiina alkaa selvittää, lähtikö risteilyaluksella levinnyt hantavirus mahdollisesti Ushuaian kaupungin jyrsijöistä. Maan terveysministeriö aikoo loukuttaa jyrsijöitä asian selvittämiseksi”, kertoo Helsingin Sanomien artikkeli(https://www.hs.fi/maailma/art-2000011990561.html).
Asiantuntijamme Stig Kvarnström avaa tuholaistorjujan näkökulmaa.
“Argentiinan terveysministeriö haluaa loukuttaa, eikä myrkyttää rottia, sen takia, että saavat talteen mahdollisimman monta ”puhtaita" yksilöitä. Tutkimukset yksilöillä, joilla ei ole myrkkyjä elimistössä on tärkeää. Näin saadaan varmistettu mikä on totuus tässä tapauksessa”, Kvarnström avaa.
Loukutuksen ja tutkimuksen prosessit vaihtelevat hieman eri maissa. Taudin kulun selvittämiseksi pyydystettävien rottien määrä vaihtelee. Tällä hetkellä ei ole vielä tarkkaa tietoa, vaan hypoteeseja.
“Tärkeintä on saada koeyksilöitä alueelta, jossa kyseinen henkilö on liikkunut ennen matkaa. Toki on varmaan hyödyllistä saada selvillä mikä on tilanne laajemmaltakin alueelta. Näin voidaan suorittaa tarvittaessa sekä torjunta- että ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä”, Kvarnstöm kertoo.
Todennäköisesti samaan aikaan tarkistetaan muitakin lähteitä, kuin vain jyrsijöitä. Loukutus toteutetaan ammattilaisten avulla.
“Toki tässä kohdassa tämä on vähän jo itsestäänselvää ja jälkiviisautta, mutta paras suojaus on suorittaa ja ylläpitää ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä”, Kvarnström muistuttaa.
Tuholaistorjujien avulla saadaan apua niihinkin kohteisiin, joissa voi olla vaaraa sairauksien leviämiseen. Erityisesti rottien ja muiden jyrsijöiden osalta tämä vaara on olemassa. Ammattilaisilla on oikeat välineet sekä oikeat toimintatavat.
“On myös muistettava, että tuholaistorjujat ovat alan ammattilaisia ja heiltä kannattaa aina kysyä neuvoja, jos on joku asia, joka mietityttää, koskien torjuntatoimia ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteitä. Olemme olemassa sen takia että voimme auttaa erilaisissa tilanteissa”, Kvarnström sanoo. “Matalalla kynnyksellä voi olla aina yhteydessä!”
Jyrsijöiden levittämät sairaudet Suomessa
Jyrsijöiden levittämistä sairauksista on laajasti hyvää ja tutkittua tietoa. Viittaamme alla Duodecim-lehden artikkelikatsaukseen vuodelta 2005, jotka ovat kirjoittaneet Jaana Syrjänen, Jukka Mustonen, Olli Vapalahti, Heikki Henttonen ja Antti Vaheri. Artikkeli on luettavissa täältä https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo94779.pdf . Viittaamme artikkelissa professoreiden ja infektiolääkäreiden kirjoittamaan artikkeliin (Duodecim 2005,Syrjänen et al)
“Jyrsijöiden levittämien sairauksien joukko maailmassa on mittava.[..] Osa jyrsijöiden levittämistä sairauksista on estettävissä välttämällä kuolleena löydettyjen eläinten käsittelyä ja huolehtimalla siitä, etteivät villijyrsijät pääse ihmisasutuksiin, karjasuojiin tai eläinten ruokavarastoihin.” Duodecim 2005,Syrjänen et al.
Jos jyrsijä puree tai jyrsijöitä on käsitellyt, on tämä tieto tärkeää, jos muita oireita esiintyy.
“Jyrsijän purema, kuolleiden tai elävien jyrsijöiden käsittely, metsässä liikkuminen ja maanviljelijän ammatti ovat tärkeitä anamnestisia tietoja infektiotapauksissa.”Duodecim 2005,Syrjänen et al.
Tauteja voivat olla esimerkiksi tularemia eli jänisrutto, myyräkuume, rotanpuremakuume, lehmärokko,Silsasienet,lymfosyyttinen koriomeningiitti ja jyrsijänpuremavammat.
“Tularemiaa ja myyräkuumetta esiintyy runsaasti kesästä loppuvuoteen vuosina, jolloin myyriä on paljon. Yksittäisiä tautitapauksia tavataan läpi vuoden. Rotanpuremakuume on harvinainen bakteerin aiheuttama yleisinfektio. Harvinaisia jyrsijöistä tarttuvia virusinfektioita ovat lehmärokko ja lymfosyyttinen koriomeningiitti. Silsaihottumassa tartunnan lähteenä saattaa olla lemmikkijyrsijä. Jyrsijöillä voi olla merkitystä myös eräiden suolistobakteeritautien leviämisessä.” Duodecim 2005,Syrjänen et a
“Jyrsijöiden levittämiä tauteja voidaan ehkäistä (taulukko). Kaatopaikkojen ja jätesäiliöiden pitäminen hyvässä kunnossa ja muut toimet, joilla rottakanta saadaan pysymään pienenä, ovat osa ehkäisyä.”Duodecim 2005,Syrjänen et a
Duodecim 2005;121:295–302. Jaana Syrjänen, Jukka Mustonen, Olli Vapalahti, Heikki Henttonen ja Antti Vaheri.
Lähteet
Duodecim 2005;121:295–302. Artikkelikatsauksen Duodecim-lehteen ovat kirjoittaneet Jaana Syrjänen, Jukka Mustonen, Olli Vapalahti, Heikki Henttonen ja Antti Vaheri. Artikkeli on luettavissa täältä https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo94779.pdf .
Helsingin Sanomien artikkeli: Elina Pikkarainen HS. 7.5. 7:54 | Päivitetty 7.5. 12:08. Lainattu 8.5.2026 8:30. https://www.hs.fi/maailma/art-2000011990561.html