Rohmukuoriainen, Tribolium destructor

Rohmukuoriainen kuuluu pimikkökuoriaisten (Tenebrionidae) heimoon ja varastopimikköjen (Tribolium) sukuun.

Elintavat ja esiintyvyys

Rohmukuoriainen voi pesiytyä sekä myllyihin että leipätehtaisiin, joista se leviää tuotteiden mukana helposti kauppoihin ja koteihin.

Rohmukuoriainen on mahdollisesti peräisin Afrikan aavikkoalueelta. Sitä tavattiin ensi kerran Euroopassa Saksassa eräässä siemenerässä vuonna 1934. Tämän jälkeen se on levinnyt sisätiloihin kaikissa Pohjoismaissa, mutta muualla Euroopassa siitä ei ole havaintoja. Rohmukuoriainen oli yleinen Suomessa 1940-luvun pula-aikana, koska ruokatavaroita varastoitiin yleisesti pitkään, erityisesti kotitalouksissa. Nykyään se on suhteellisen harvinainen sisätiloissa.

Toukat ja aikuiset rohmukuoriaisen yksilöt syövät viljatuotteita, kuten ryynejä, näkkileipää, makaronia sekä häkkilinnuille tarkoitettuja siemeniä. Kotieläinten kuivamuonat maistuvat sille myös hyvin.

Rohmukuoriainen voi aiheuttaa vahinkoja myös tekstiileille.

Kuoriaisen pahanhajuinen ja pahanmakuinen erite pilaa elintarvikkeet.

Toukat ja aikuiset rohmukuoriaisen yksilöt syövät viljatuotteita, kuten ryynejä, näkkileipää, makaronia sekä häkkilinnuille tarkoitettuja siemeniä. Kotieläinten kuivamuonat maistuvat sille myös hyvin.

Haitat ja tuhot

Kuoriaisen pahanhajuinen ja pahanmakuinen erite pilaa elintarvikkeet. Kuoriaista kosketettaessa siitä erittyy voimakas lysolimainen haju, minkä vuoksi sitä on aiemmin kutsuttu myös ”lysolikuoriaiseksi”.

Tuntomerkit

Aikuinen rohmukuoriainen on noin 5 mm pitkä, tummanruskea tai lähes musta kovakuoriainen.

Rohmukuoriaisen toukka on noin 10 mm pitkä, kiiltävän kellertävä ja kovapintainen. Se on muodoltaan lieriömäinen ja melko matala. Takaruumiissa on kaksi hieman ylöspäin kaarevaa, terävää uloketta.

Lisääntyminen

Rohmukuoriaisnaaras voi elämänsä aikana munia noin tuhat munaa, jotka huoneenlämmössä kehittyvät aikuisiksi noin kolmessa kuukaudessa.

Kuoriainen on pitkäikäinen ja saattaa elää jopa kuusivuotiaaksi.

Toukka elää ravinnossaan, mutta aikuinen vaeltaa pitkiä matkoja rakennuksissa rakoja ja putkistoja pitkin, minkä vuoksi se voi olla hankalasti itse torjuttavissa.

Rohmukuoriainen on herkkä kylmälle eikä elä pitkään pakkasessa.

Rohmukuoriaisen torjunta on hankalaa aikuisten yksilöiden vaellustaipumuksen vuoksi. Lisäksi se kestää melko hyvin käytössä olevia torjunta-aineita.

Omatoiminen torjunta

Talvi on rohmukuoriaisen paras torjunta-aika. Kaikki saastuneet elintarvikkeet tulee hävittää. Rohmukuoriainen on herkkä kylmälle eikä elä pitkään pakkasessa.

HUOM! Kotioloissa on tärkeää välttää murojen, ryynien, näkkileipien, lemmikkien kuivaruokien ja muiden vastaavien elintarvikkeiden säilyttämistä useita viikkoja tai kuukausia.

Ammattimainen torjunta: mitä käsitellään ja missä tuholainen piileskelee

Rohmukuoriaisen torjunta on hankalaa aikuisten yksilöiden vaellustaipumuksen vuoksi. Lisäksi se kestää melko hyvin käytössä olevia torjunta-aineita. Torjunta edellyttää toistuvia tarkastuksia ja puhdistuksia sekä tarvittaessa ruiskutuksia 2-3 kuukauden välein.

Elintarviketuholaisten esiintyminen ei johdu asunnon tai muun tilan siisteydestä, mutta ne elävät ja lisääntyvät helpommin epäsiistissä paikassa. Ota yhteyttä, jos saastuneet tilat ovat esimerkiksi tuotanto-, varasto- tai muita yritystiloja. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään tuotantokatkokset ja mainehaitat.

Lähteet: Suomen lajitietokeskus, Elintarvikealan ohjeet ja lainsäädäntö


Ota yhteyttä - meille tämä on ammatti! Nopeasti eroon rohmukuoriaisista

010 326 9200 | pestes@pestes.fi

Edellinen
Edellinen

Vyöihrakuoriainen, Dermestes lardarius

Seuraava
Seuraava

Riisihärö, Oryzaephilus surinamensis