Torakat Suomessa

Torakka on ikivanha laji. Torakka pilaa pahanhajuisilla ulosteillaan elintarvikkeita. Torakat levittävät ulosteissaan ja syljessään sekä bakteeri- että virusperäisiä tauteja, kuten ripulia, salmonellaa, A-hepatiittia ja sairaalainfektioita. Torakoiden ulosteet, nahka ja oksennus voivat aiheuttaa voimakkaitakin allergisia reaktioita.

Suomessa esiintyy kaksi luonnonvaraista lajia, lapintorakka (Ectobius lapponicus) ja metsätorakka (Ectobius sylvestris), sekä muita sisätiloissa tavattavia tulokkaita. Yleisin asuntotorakka Suomessa on russakka eli saksantorakka (Blattella germanica), joka on kohtalaisen pienikokoinen torakkalaji (8-13 mm pitkä).

Suomalainen torakka eli russakka elää pienissä yhdyskunnissa 20-30 °C:n lämpötilassa ja kosteissa tiloissa. Se hakeutuu uunin lähistölle, pattereiden taakse sekä lämpöputkistojen ja vesivaraajien läpivienteihin. Niitä tavataan myös elintarviketeollisuuden, sairaaloiden ja muiden laitosten kosteissa ja lämpimissä rakenteissa. Torakat leviävät koteihin ja hotelleihin matkailun ja tavarantoimitusten mukana.

Russakka eli Saksantorakka - Blattella germanica

Russakat eli saksantorakat, kuten kaikki torakat, haisevat epämiellyttävästi ja levittävät tauteja. Ne viettävät suurimman osan päivästä (noin 80 %) lepäämällä lämpimissä raoissa. Yöllä ne lähtevät liikkeelle hakemaan ravintoa.

Aikuinen: 8-13 mm pitkä, väriltään kullanruskea. Selkäkilvessä on kaksi tummanruskeaa juovaa. Siivet peittävät takaruumiin.

Toukka: Russakan toukat muistuttavat aikuisia yksilöitä, mutta niiden siivet ovat lyhyemmät. Lue lisää.

Russakoiden torjunta

Torakoita torjutaan pitämällä ympäristö, tilat ja toimintaprosessit kunnossa sekä siistinä. Havaitut torakat torjutaan myrkyttämällä. Torakoiden elinpiiri ei ole kovin suuri, mikä helpottaa niiden paikallistamista ja torjuntaa.

Torjunta voi olla hankalaa, koska piilopaikat voivat olla kaukana ruoanlähteistä. Torjunta-aineiden ylenmääräinen käyttö on luonut torakoille myös resistenttejä kantoja.

Laitosympäristöissä tarvitaan leviämisen kontrollointia kuljetuslaatikoita desinfioimalla. Sopivat piilopaikat on syytä tarkistaa säännöllisesti ja tarpeen mukaan käsitellä torjunta-aineilla. Jatkuva tilanteen seuranta on välttämätöntä.

Onnistunut torjunta tapahtuu usein useilla eri keinoilla, koska torakat ovat kehittäneet hyvän vastustuskyvyn myrkyille.

Amerikantorakka - Periplaneta americana

Amerikantorakka eli sokeritorakka on suurin Suomessa tavattavista torakoista. Sen tuntosarvet ja jalat ovat pitkät ja piikikkäät. Sillä on muiden torakoiden tapaan kaksi perälisäkettä.

Torakka on kaikkiruokainen, ja se voi elää jopa kolme kuukautta ilman vettä ja ravintoa.

Aikuinen: 30-45 mm

Amerikantorakan torjunta

Torakoita torjutaan pitämällä ympäristö, tilat ja toimintaprosessit kunnossa sekä siistinä. Havaitut torakat torjutaan myrkyttämällä. Torakoiden elinpiiri ei ole kovin suuri, mikä helpottaa niiden paikallistamista ja torjuntaa.

Onnistunut torjunta tapahtuu usein eri keinoin, koska torakat ovat kehittäneet hyvän vastustuskyvyn myrkyille.

Australiantorakka - Periplaneta australasiae

Australiantorakka on amerikantorakkaa hieman pienempi. Sillä on punaruskeat siivet ja vaaleita kuvioita keskiruumiissa. Molemmat sukupuolet ovat lähes saman näköisiä, mutta naaraalla on leveämpi takaruumis. Koiraan siivet ulottuvat 4-8 mm takaruumiin yli, naaraan siivet ovat lyhyemmät.

Aikuinen: 30-35 mm

Toukka: aikuisen kaltainen, siivetön

Australiantorakan torjunta

Torakoita torjutaan pitämällä ympäristö, tilat ja toimintaprosessit kunnossa sekä siistinä. Havaitut torakat torjutaan myrkyttämällä. Torakoiden elinpiiri ei ole kovin suuri, mikä helpottaa niiden paikallistamista ja torjuntaa.

Onnistunut torjunta tapahtuu usein eri keinoin, koska torakat ovat kehittäneet hyvän vastustuskyvyn myrkyille.

Torakoiden torjunta kotona

  • Pidä kotisi ja tonttisi puhtaana, ja jätteet ehjissä ja tiiviissä säiliöissä.

  • Tarkkaile taskulampun valossa, mihin torakat yöllä kulkevat, ja sumuta kulkureitit ja pakopaikat ohjeen mukaan torjunta-aerosolilla.

  • Aerosolisumu ajaa hyönteiset ulos koloistaan; suihkuta lisää ohjeen mukaan.

  • Piilopaikan löydyttyä hävittämiseen riittää yleensä pyretriinisumute.

  • Jätä aine vaikuttamaan pinnoille ja korjaa kuolleet hyönteiset pois.

  • Uusi käsittely tarvittaessa ja viimeistään kuukauden kuluttua.

  • Tarkastele tilannetta ja uusi käsittely kuukauden välein, kunnes torakoita ei enää esiinny.

  • Pidä asunto mahdollisimman siistinä ja kuivana, poista ruoan tähteet ja vie roskat ulos säännöllisesti. Älä jätä vanhoja sanomalehtiä kasaantumaan nurkkiin.

Torakat ovat kehittäneet vastustuskykyä myrkyille, joten torjunnan onnistumiseksi saatetaan tarvita ammattitorjujan apua.


Ota yhteyttä - meille tämä on ammatti!

010 326 9200 | pestes@pestes.fi

Edellinen
Edellinen

Saksantorakka, Blattella germanica

Seuraava
Seuraava

Vyöihrakuoriainen, Dermestes lardarius