Lintuinfluenssa: oireet ja suojaus - pelottelusta suunnitelmalliseen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn
Lintuinfluenssa oireet ja suojaus
Lintuinfluenssa oireet ja suojaus -artikkelissa perehdymme lintuinfluenssatilanteeseen Suomessa sekä siihen, kuinka voimme suojata ja ennaltaehkäistä viruksen tarttumista siipikarjatiloilla.
Lintuinfluenssa 2023 - pelottelusta suunnitelmalliseen torjuntaan ja suojaukseen
Virus on kesällä 2023 tappanut suuren määrän luonnonvaraisia lintuja, ja suurimmat arviot liikkuvat jopa miljoonissa. Virusta on esiintynyt erityisesti lokeissa. Se on aiheuttanut myös tarhattujen lintujen joukkokuolemia sekä infektioita nisäkkäissä, esimerkiksi turkistarhoilla.
H5N1 on levinnyt maailmalle Kaukoidästä ja aiheuttanut lukuisia taudinpurkauksia jo vuodesta 2005. Huomioitavaa on, että ihmiseen virus on tarttunut lähinnä vain käsiteltäessä sairastuneita lintuja.
Lintuinfluenssa tarttuu harvoin ihmiseen
Euroopassa on todettu vain yksittäisiä, oireettomia H5-tyypin virustartuntoja ihmisissä vuosina 2021-2023. Aiemmin lintuinfluenssa H5N1 on aiheuttanut sairastumisia ja kuolemantapauksia ihmisillä, jotka ovat käsitelleet sairastunutta siipikarjaa (ei Suomessa). Yhtään tapausta ei ole raportoitu, jossa H5N1 olisi tarttunut villilinnusta ihmiseen.
Lintuinfluenssavirukset aiheuttavat ihmisellä usein oireettoman tai lievän hengitystieinfektion tai esimerkiksi silmän sidekalvontulehduksen, mutta infektiot voivat aiheuttaa myös vakavia oireita. Lähes kaikki lintuinfluenssaan sairastuneet ihmiset ovat olleet läheisessä kosketuksessa siipikarjaan, esimerkiksi työskennellessä siipikarjatiloilla tai osallistuessaan tartunnan saaneiden tai sairaiden lintujen hävittämistoimiin.
Huom! Ihmisten kausi-influenssavirukset ovat alun perin lintuperäisiä influenssa A -viruksia, jotka ovat vähitellen muuntautuneet ja sopeutuneet ihmisväestöön.
Pandemian riski lisääntyy, mikäli tartunnat alkavat levitä nisäkkäiden välillä. Tämän vuoksi Ruokavirasto on Suomessa tehnyt päätöksen kymmenien tuhansien eläinten lopettamisesta turkistarhoilla.
Lintuinfluenssatilanne on osittain helpottumassa luonnollisista syistä, sillä esimerkiksi naurulokki on muuttamassa etelään. Ennalta varautuminen ja suojaus ovat kuitenkin erittäin tärkeitä toimia myös tulevaisuuden riskejä ajatellen. Linnut saapuvat Suomeen joka vuosi, ja suojauksella varaudutaan parhaiten myös tuleviin tilanteisiin. “Vahinko ei tule kello kaulassa.”
Eläintilojen bioturvallisuus ja lintuinfluenssa
Suomen eläintautitilanne on kansainvälisesti mitattuna hyvällä tasolla. Kasvaneet riskit edellyttävät kuitenkin suunnitelmallisempaa panostusta bioturvallisuuteen. Tämä tarkoittaa eläintilan sisäistä ja ulkoista tautisuojausta.
Puutteellinen bioturvallisuus näkyy lisääntyneenä eläintautien esiintyvyytenä sekä heikentyneenä kilpailukykynä ja mainehaittoina.
Lintuinfluenssavirus A:sta esiintyy 144 eri alatyyppiä. Virus säilyy pitkään eläimen ulkopuolella, mutta ei säily kuivassa, lämpimässä ja happamassa ympäristössä eikä auringonvalossa (UV). Happamat desinfektioaineet, rasvaliuottimet ja kuumuus (yli +60 °C) tuhoavat viruksen nopeasti. Taudin itämisaika on lyhyt, keskimäärin 3-5 vuorokautta, mutta se voi vaihdella muutamasta tunnista pariin viikkoon.
Taudinaiheuttajat voivat levitä muun muassa ihmisten, jyrsijöiden, hyönteisten, villieläinten ja lintujen sekä saastuneen ravinnon välityksellä. Myös vaatteet, ajoneuvot, työkoneet ja työvälineet voivat kuljettaa taudinaiheuttajia paikasta toiseen.
Tärkeää on estää suorat ja epäsuorat kontaktit luonnonlintuihin ja muihin siipikarjatiloihin, erityisesti erityislintutarhoihin ja koristelintuihin. Myös eri lintulajien pitäminen samalla tilalla on riski.
Huom! Oireettomat, mutta tartunnan saaneet villi-, vesi-, muutto- ja häkkilinnut voivat levittää tartuntaa. Virus voi levitä myös hautomisen yhteydessä rikkinäisten ja saastuneiden munien kautta kuoriutuviin linnunpoikasiin.
Taudin oireet ja havainnointi
Taudin oireet vaihtelevat lintulajin, lintujen iän, vastustuskyvyn ja viruksen patogeenisuuden mukaan. Yleisiä oireita ovat korkea kuolleisuus (jopa 100 %), ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus, ripuli, hengitysoireet ja apaattisuus. Sorsat ja muut vesilinnut ovat usein hyvin vastustuskykyisiä ja voivat toimia oireettomina kantajina ja levittäjinä.
Tuotantoeläimistä taudinpurkauksia on ollut eniten kalkkunoilla ja vähemmän broilereilla. Virus leviää helposti ja erittyy ulosteen sekä hengityselinten eritteiden välityksellä. Tartunta voi levitä suorassa eläinkontaktissa tai viruksella saastuneen rehun, veden, työvälineiden ja ihmisten välityksellä siipikarjaan.
Ajankohtaisen lintuinfluenssatilanteen ei katsota tällä hetkellä aiheuttavan akuuttia riskiä nauta- tai sikatiloille. Kaikkien tilojen on kuitenkin hyvä tehostaa tautisuojausta ja käyttää tautisulkua.
Jos tilalla epäillään lintuinfluenssaa, siipikarjanpitopaikan omistajan tai haltijan tulee ilmoittaa siitä välittömästi kunnan- tai läänineläinlääkärille. Mikäli oireet eivät ole selkeitä, lintuinfluenssaa voidaan epäillä, jos:
rehun ja veden kulutus on vähentynyt yli 20 %
munantuotanto on vähentynyt yli 5 % yli kahden päivän ajan
kuolleisuusaste on noussut yli 3 %:iin viikon aikana
Miten ennaltaehkäisemme lintuinfluenssaa
Suomessa linnuilla on kesällä 2023 havaittu sekä matala- että korkeapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia. Patogeenisuudesta riippumatta ennaltaehkäisyyn pätevät samat menetelmät.
Lintuinfluenssan ja muiden eläintautien torjunnan ajattelumalli:
* käy järjestelmällisesti läpi torjuntatoimet
* mieti, mitä voisi tehdä paremmin tilalla
* selvitä, mitä täytyy korjata tai muuttaa
* määritä aikataulu toimenpiteille ja seurannalle
* tartu toimeen tilanteen mukaan
Ohjeita ja tietolinkkejä löytyy projects.luke.fi-sivustolta. Suojauksen ammattilaisen, kuten Pestes.fi:n, puoleen kannattaa kääntyä.
Eläintautilaki 441/2013, 7 § edellyttää, että eläinten pitopaikasta vastuussa oleva toimija suojaa pitopaikan eläintaudeilta riittävällä tavalla. Tautisuojaus on osa hyvää tuotantotapaa.
Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat:
eläinten kunnosta huolehtiminen
vastustuskyvyn ylläpitäminen
stressitön elinympäristö
toimivat lintusuojaukset ja tuholaistorjunta
jyrsijöiden ja raatojen asianmukainen hävittäminen
suorien ja epäsuorien kontaktien estäminen luonnonlintuihin ja muihin siipikarjatiloihin
luonnonlintujen ruokinnan välttäminen siipikarjatilan pihapiirissä
käsien pesu ja perkeiden asianmukainen hävittäminen
omat jalkineet ja suojavaatteet tuotantotilakäyttöön
tautisulun käyttö
Tautisulku ja käytännön toimet
Tautisulku on suositeltava jokaiselle siipikarja-, sika- ja nautatilalle ja se on vaatimus karanteeneille. Osastokohtainen tautisulku on isoissa yksiköissä edellytys tartuntojen leviämisen estämiselle.
Periaatteena on, ettei tuotantotiloihin mennä ulkovaatteissa tai -jalkineissa. Käytetään yksikkökohtaisia suojavaatteita. Tautisulku voidaan järjestää esimerkiksi penkillä, jonka avulla erotetaan likainen ja puhdas alue. Likainen alue pestään ja desinfioidaan säännöllisesti.
Hyvä vastustuskyky vähentää sairastumisen riskiä. Eläinten terveydestä, kunnosta ja vastustuskyvystä huolehtiminen torjuu eläintauteja pitkäjänteisesti.
Tautisuojaus on monitahoinen työ, joka vaatii suunnitelmallisuutta ja logististen ketjujen huomioimista. Tilanne ei ole ainutkertainen, joten suojaustoimet tulee suunnitella pitkäjänteisesti tulevaisuutta ajatellen.
Lintuinfluenssariskit tiloilla alkaen 25.7.2023
Ruokavirasto ohjeistaa ja antaa määräyksiä tautitilanteeseen liittyen. 25.7.2023 alkaen siipikarjan ulkona pitäminen on kielletty useissa maakunnissa, mukaan lukien Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Päijät-Häme.
Lintusuojaus lintuinfluenssan ennaltaehkäisyssä
Lintuinfluenssa on hallittavissa huolellisella suunnittelulla, suojauksilla ja varmistamalla eläinten hyvät elinolot. Suojauksen kustannukset ovat maltillisia verrattuna mahdollisiin tautitartunnan aiheuttamiin menetyksiin, mainehaittoihin ja toiminnan keskeytyksiin.
Lintusuojaus suunnitellaan aina kohdekohtaisesti ja tilan logistiikka huomioiden.
Ota yhteyttä, lisää lintusuojauksen tasoa ja tuholaistorjuntaa. Välty toiminnan keskeytyksiltä!
Lähteet:
researchportal.helsinki.fi
luke.fi
ett.fi
hs.fi
