Lintuinfluenssan tietoisku - elokuu 2023

Julkaistu 8/2023

Lintuinfluenssa-tietoisku kertoo H5N1-tilanteesta elokuussa 2023. Lue lisää ja tutustu viruksen keskeisiin seikkoihin sekä muun muassa WHO:n ohjeisiin.

Lintuinfluenssa on kesällä 2023 tappanut suuren määrän luonnonvaraisia lintuja. Se on aiheuttanut myös tarhattujen lintujen joukkokuolemia sekä infektioita nisäkkäissä turkistarhoilla. H5N1-viruksia on havaittu myös kotieläimissä, kuten kissoissa ja koirissa, useissa maissa. Puolan viranomaiset ilmoittivat kesäkuussa 2023 H5N1-viruksista kissoissa. Vastaavia tapauksia on aiemmin havaittu Itävallassa vuonna 2006.

Lintuinfluenssavirukset leviävät normaalisti lintujen keskuudessa, mutta lisääntyvä H5N1-lintuinfluenssan havaitseminen nisäkkäillä, jotka ovat biologisesti lähempänä ihmistä kuin linnut, herättää huolta siitä, että virus saattaa sopeutua tartuttamaan ihmisiä nykyistä helpommin. Lisäksi jotkut nisäkkäät voivat toimia influenssavirusten ”sekoitusastioina”, mikä voi johtaa uusien virusten syntymiseen. Nämä virukset voivat olla haitallisempia sekä eläimille että ihmisille.

Euroopassa on todettu vain yksittäisiä, oireettomia H5-tyypin virustartuntoja ihmisissä vuosina 2021-2023. Aiemmin H5N1 on aiheuttanut sairastumisia ja kuolemantapauksia ihmisillä, jotka ovat käsitelleet sairastunutta siipikarjaa, mutta ei Suomessa. Yhtään tapausta ei ole raportoitu, jossa H5N1 olisi tarttunut villilinnusta ihmiseen.

WHO:n mukaan tutkimukset ovat käynnissä sellaisten viruksen muutosten tunnistamiseksi, jotka voivat helpottaa viruksen leviämistä nisäkkäiden, myös ihmisten, keskuudessa. WHO kannustaa kaikkia maita lisäämään valmiuksiaan viruksen seurantaan ja mahdollisten ihmistapausten havaitsemiseen. Pandemian riski lisääntyy, mikäli tartunnat alkavat levitä nisäkkäiden välillä. Tämän vuoksi Ruokavirasto on Suomessa tehnyt päätöksen kymmenien tuhansien eläinten lopettamisesta turkistarhoilla.

Lintuinfluenssatilanne on kuitenkin osittain helpottumassa luonnollisista syistä, sillä esimerkiksi naurulokki on jo piakkoin muuttamassa etelään. Ennalta varautuminen, bioturvallisuuteen panostaminen ja suojaus ovat kuitenkin jatkossakin tärkeitä toimia tulevaisuuden riskien varalta. Linnut saapuvat Suomeen joka vuosi, ja suojauksella varaudutaan parhaiten myös tuleviin epidemioihin.

Lähteet:

who.int

researchportal.helsinki.fi

projects.luke.fi

ett.fi

ruokavirasto.fi