Jauhokoisa eli Ephestia kuehniella

Jauhokoisa viihtyy nimensä mukaisesti jauhoissa ja leipomotuotteissa. Erityisesti vehnäjauhot ovat sen suosiossa.

Elintavat ja esiintyvyys

Jauhokoisat elävät yleensä keittiössä, ravinnon lähellä tai ravinnossa (pastat, jauhot, myslit jne.). Perhoset laskevat munat suoraan elintarvikkeisiin, pakkauksiin tai kaapistoihin, joissa säilytetään elintarvikkeita.

Toukat syövät kuivatuotteita ja menevät koteloitumaan mm. rakoihin ja katonrajaan. Näistä kehittyy perhosia, jotka parittelevat ja käyvät laskemassa munia ravinnon läheisyyteen.

Jauhokoisa on varsin yleinen elintarviketuholainen etenkin teollisuudessa. Kotitalouksissa törmätään useammin keittiökoisaan.

Jos elintarviketuholaisia havaitaan, pyritään selvittämään ongelman laatu ja laajuus eli se, mitä tuholaisia on ja miten paljon ne ovat levinneet. Koisat saastuttavat elintarvikkeita, ja yleisimmin ne tulevat tuliaisten tai saastuneen tuotteen mukana.

Jauhokoisa on yksi ikävimmistä ja sitkeimmistä myllyjen, leipomoiden ja jauhoja käsittelevien tahojen tiloissa esiintyvistä tuholaisista. Se levisi Eurooppaan ja Suomeen jauhotoimitusten mukana alun perin 1900-luvun alussa. Jauhokoisa on yleisimpiä viljatuotteita turmelevia tuhohyönteisiä. Sitä pääsee myös kotitalouksien riesaksi jauhotuotteiden mukana. Mikäli jauhokoisaa havaitaan tiloissa runsaasti, torjunta on laajempaa ja työläämpää, mutta ei mahdotonta.

Jauhokoisa pitää erityisesti vehnäjauhoista.

Tuholaiset ovat etenkin kuivien tuotteiden ongelma, kuten viljan, viljatuotteiden, kuivattujen hedelmien, pähkinöiden ja papujen.

Haitat ja tuhot

Yleisimmät havainnot ovat perhoset keittiössä, toukat kuivatuotteissa sekä perhosten laskemat munat, joita voi olla pakkauksissa ja rakenteissa. Munat ovat rihmamaisia. Ammattilaisten ohjeilla ja torjunnalla näistä päästään eroon.

Tuholaiset ovat etenkin kuivien tuotteiden ongelma, kuten viljan, viljatuotteiden, kuivattujen hedelmien, pähkinöiden ja papujen.

Ne likaavat ja pilaavat elintarvikkeita tai niiden pakkauksia ja voivat levitä kerros- ja rivitaloissa laajemmin.

Tuntomerkit

Jauhokoisa kuuluu koisien heimoon. Se lentelee öiseen aikaan. Päivisin se oleskelee hämärissä ja varjoisissa paikoissa siivet suljettuina.

Jauhokoisa pitää erityisesti vehnäjauhoista. Lisäksi sitä esiintyy myös muissa jauhoissa, leipomotuotteissa ja ns. siirtomaatuotteissa, ei kuitenkaan jyvissä.

Jauhokoisan toukat saattavat levitä jauhopölyn mukana rakennuksen kaikkiin osiin. Jauhokoisan toukka erittää rihmaa, joka muistuttaa hämähäkinseittiä ja aiheuttaa jauhojen paakkuuntumista. Paakut sisältävät runsaasti toukkien tummaa ulostetta, johon toukat koteloituvat.

Jauhojen saastuttamisen lisäksi myös myllyjen koneistot voivat saastua. Jos tilanteeseen ei puututa, jauhopaakut saattavat tukkia elevaattoriputket.

  • Kaksivärinen, kellertävä ja ruskea

  • Perhosen siipien kärkiväli 20-22 mm

  • Toukka vaaleankeltainen, tumma pää

  • Munat rihmamaisia

Aikuinen yksilö on vaaleanharmaa ja tummempien, lyijynharmaiden juovien siksak-kuvioima. Juovat ovat poikittaisia. Vartalon pituus on n. 12 mm ja siipien kärkiväli 16-20 mm. Aikuinen perhonen ei syö mitään.

Toukka kasvaa noin 20 mm pitkäksi ja on harvakarvainen. Väriltään se on lähes valkea, mutta pää on musta. Selkäkarvojen tyvessä on tumma pilkku, jota ei ole esimerkiksi keittiökoisalla.

Jauhokoisan toukat muistuttavat intianjauhokoisan toukkia, mutta aikuinen on eri värinen.

Lisääntyminen

Perhoset laskevat munat suoraan elintarvikkeisiin, pakkauksiin tai kaapistoihin, joissa säilytetään elintarvikkeita.

Toukat syövät kuivatuotteita ja menevät koteloitumaan mm. rakoihin ja katonrajaan. Näistä syntyy perhosia, jotka parittelevat ja laskevat munia ravinnon läheisyyteen.

Jauhokoisan munat kehittyvät toukiksi noin kymmenessä vuorokaudessa 20 °C lämpötilassa. Aikuisiksi kehittyminen tapahtuu noin neljässä kuukaudessa. Lämpimissä olosuhteissa voi kehittyä kolme sukupolvea vuodessa.

Pakkasta jauhokoisat kestävät melko hyvin, jopa -15 °C, tosin vain lyhyen ajan.

Omatoiminen torjunta

Kotitaloudet:

  • Kuivatuotteiden tarkastus ja saastuneiden hävitys.

  • Säilytettävät ja uudet elintarvikkeet suositellaan säilyttämään tiiviissä pusseissa tai astioissa.

  • Kaapit, hyllyt ja tilat, joissa säilytetään elintarvikkeita, tulee siivota huolellisesti. Imurilla saa poistettua hyvin raot.

  • Imuri ei tapa hyönteisiä, joten imurin säiliö tulee puhdistaa imuroinnin jälkeen ja mahdollinen pölypussi hävittää välittömästi.

  • Esiintymisalueet käsitellään torjunta-aineella.

Teollisuus:

  • Kuivien tavaroiden varastoissa hyvä ilmanvaihto

  • Varastotiloissa hyvä järjestys ja siisteys

  • Pakkaukset pidetään hyllyillä ja tiiviinä

  • Varaston lämpötila alle +18 °C

  • FIFO-periaate (first in - first out)

  • Saapuvien tavaroiden tarkistus

Jauhokoisa voidaan torjua myllyssä ja leipomossa, vaikka se on työlästä. Torjunta tapahtuu ensisijaisesti säännöllisin tarkastuksin, laitteiden puhdistuksin ja nopealla tuotekierrolla.

Myllyissä ja leipomoissa torjunta-aineiden käyttö ei ole suotavaa, joten torjunta perustuu ennaltaehkäisyyn ja valvontaan.

Laadunvalvontatyön merkitys leipomossa

Tärkeintä on suunnitelmallinen valvonta ja tarkastukset, jotta kanta ei pääse kasvamaan. Tarkastus koskee tiloja, työpisteitä ja koneita. Puhtaudesta ei tule tinkiä. Jos koisia havaitaan, kohde ja linja puhdistetaan, jauhot tarkastetaan ja saastunut materiaali poistetaan tiloista. Koneet desinfioidaan.

Voiko jauhokoisan esiintymisen estää?

Jauhokoisa pääsee rakennukseen jauhojen mukana, eikä sen saapumista voi täysin estää. Luotettava tavarantoimittaja ja hygieeniset varastotilat voivat osin ehkäistä pääsyä tuotantotiloihin. Tärkeintä on kuitenkin valvonta ja ennaltaehkäisevät toimet.

Ammattimainen torjunta: mitä käsitellään ja missä tuholainen piileskelee

Jos omatoimisella torjunnalla ei päästä eroon koisista tai ongelma on laajempi esimerkiksi kerrostalossa, ammattilaiset ohjeistavat asukkaita esivalmisteluissa ja torjunta tehdään riittävällä laajuudella.

Torjuntaa tehdään torjunta-aineilla, ja oikein käytettynä ne eivät haittaa asumisturvallisuutta. Lisäksi käytetään koisa-ansoja tilanteen seurantaan.

Ennakko-ohjeet

  • Kevyet kalusteet pois seinustoilta

  • Kuiva-ainekaappien tyhjennys ja siivous

  • Koisien toukat koteloituvat usein hyllyjen rakoihin tai hyllytappien koloihin

  • Kuivaelintarvikkeiden tarkistus

  • Saastuneet suositellaan hävitettäväksi

  • Säilytettävät ja uudet tuotteet tiiviissä astioissa

  • Jalkalistojen ja seinänvierustojen siivous

  • Elintarvikkeet peitettynä, pusseissa tai kaapeissa

Mitä käsitellään

  • Keittiön seinänvierustat, kuiva-ainekaapit, putkinousut, sokkelit

  • Tarvittaessa torjunta koko huoneistoon

  • Huomioitavaa torjunnan jälkeen

  • Käsiteltyjä alueita ei saa pyyhkiä tai imuroida

  • Siivous vasta tehoajan päätyttyä tai juuri ennen uutta käsittelyä

  • Aikuiset jauhokoisaperhoset voidaan torjua sumutuksin

  • Lämpökäsittely +55 °C / 20 h tuhoaa jauhokoisan kaikki kehitysasteet

Mikäli kanta on päässyt kasvamaan, torjunta ja desinfiointi tulee tilata ammattilaiselta. Näin estetään tilanteen jatkuminen, tuotantokatkokset ja mainehaitat.

Toimi näin, jos epäilet nähneesi tiloissanne jauhokoisan

  • Soita ja kerro tilanteesta

  • Tulemme paikalle ja kartoitamme tilanteen

  • Kerrotaan, mitä toimenpiteitä tarvitaan

  • Teemme kirjallisen tarjouksen

  • Hyväksynnän jälkeen aloitamme torjunnan

  • Torjunnan jälkeen teemme seurantaa ja annamme jatko-ohjeet


Ota yhteyttä - meille tämä on ammatti!

010 326 9200 | pestes@pestes.fi

Edellinen
Edellinen

Keittiökoisa, Plodia interpunctella

Seuraava
Seuraava

Jauhopukki, Tenebrio molitor