Keittiökoisa, Plodia interpunctella

Keittiökoisa eli Plodia interpunctella ja sen torjunta tutuksi

Keittiökoisa kuuluu koisaperhosmaisiin (Pyraloidea) tuhohyönteisiin. Keittiökoisa on varsin yleinen elintarviketuholainen etenkin kotitalouksissa. Teollisuudessa törmätään useammin jauhokoisaan.

Elintavat ja esiintyvyys

Keittiökoisa eli intianjauhokoisa on levinnyt ympäri maailman. Se on sisätilojen perhonen, jonka toukat käyttävät ravinnokseen elintarvikkeita. Suomeen laji on kulkeutunut mm. kuivattujen hedelmien, pähkinöiden ja rohtojen tuonnin yhteydessä. Keittiökoisa ei kestä Suomessa talvea kylmävarastoissa, vaikka sen kyky sietää kylmää lyhyen aikaa onkin hyvä.

Jos elintarviketuholaisia havaitaan, pyritään selvittämään ongelman laatu ja laajuus eli se, mitä tuholaisia on ja miten paljon ne ovat levinneet.

Koisat saastuttavat elintarvikkeita, ja yleisimmin ne tulevat tuliaisten tai saastuneen tuotteen mukana. Ne voivat levitä myös kerros- ja rivitalohuoneistoissa laajemmin.

Keittiökoisat elävät yleensä keittiössä, ravinnon lähellä tai ravinnossa (pastat, jauhot, myslit jne.).

Perhoset laskevat munat suoraan elintarvikkeisiin, pakkauksiin tai kaapistoihin, joissa säilytetään elintarvikkeita.

Toukat syövät kuivatuotteita ja menevät koteloitumaan mm. rakoihin ja katonrajaan. Näistä syntyy perhosia, jotka parittelevat ja käyvät laskemassa munia ravinnon läheisyyteen.

Keittiökoisat elävät yleensä keittiössä, ravinnon lähellä tai ravinnossa (pastat, jauhot, myslit jne.).

Esiintyvyys

  • Keittiöt

  • Kuiva-ainekaapit

  • Haitat ja tuhot

Keittiökoisat aiheuttavat kuiville elintarvikkeille hygienistä haittaa likaamalla tuotteet ulosteillaan. Toukat kehräävät vaaleaa seittimäistä kudosta, johon myös niiden ulosteet kerääntyvät. Saastuneet tuotteet maistuvat karvailta ja kitkeriltä.

Tuholaiset ovat etenkin kuivien tuotteiden ongelma, kuten viljan, viljatuotteiden, kuivattujen hedelmien, pähkinöiden ja papujen.

Ne likaavat ja pilaavat elintarvikkeita tai niiden pakkauksia.

Tuntomerkit

Keittiökoisan toukka on noin 15 mm pitkä, koostumukseltaan pehmeä ja vaaleankeltainen, ja sen selkäkarvojen tyvestä puuttuu tumma pilkku, joka esiintyy esim. jauhokoisan toukalla. Toukkien väri vaihtelee niiden syömän ravinnon mukaan.

Keittiökoisan siipien kärkiväli on noin 14-22 mm. Kirkkaanväristen etusiipien tyviosa on vaaleanharmaa ja kärkiosa tiilenpunainen. Takasiivet ovat vaalean rusehtavanharmaat.

  • Kaksivärinen, kellertävä ja ruskea

  • Raita keskellä selkää

  • Siipien kärkiväli on noin 20 mm

  • Toukka vaaleankeltainen, tumma pää

  • Munat ovat rihmastomaisia

Lisääntyminen

Keittiökoisa-naaras munii elintarvikkeisiin, ja vuodessa kehittyy kaksi sukupolvea. Täysikasvuinen toukka lähtee vaellukselle ja koteloituu mm. kaappien, hyllyjen, taulujen ja kattolistojen rakoihin sekä koloihin, yleensä kauas kasvupaikastaan. Aikuiset perhoset saattavat lennellä huoneissa kauan sen jälkeen, kun toukkien saastuttamat tuotteet on hävitetty ja säilytystilat on puhdistettu.

Omatoiminen torjunta

Keittiökoisan toukkien vaellustaipumuksen vuoksi torjunta saattaa olla vaikeaa. Kuivatuotteiden kierron tulisi tämän vuoksi olla aina nopeaa. Tuholaisille arkoja tuotteita ei tulisi säilyttää pitkään.

Pahasti saastuneet tuotteet tulee hävittää, ja säilytystilat puhdistetaan huolellisesti sekä käsitellään tarvittaessa pyretriinisumutteella. Perhosyksilöiden kehitysaika vaihtelee huomattavasti vakio-olosuhteissakin, joten parveilevien aikuisten havainnointia tulee jatkaa kuukausia. Useat maahantuojat pakastavat keittiökoisaperhosille arat tuotteet pitämällä niitä viikon ajan -25-30 °C:n lämpötilassa.

Elintarviketuholaisten esiintyminen ei johdu asunnon tai muun tilan siisteydestä, mutta ne elävät ja lisääntyvät helpommin epäsiistissä paikassa.

Kotitaloudet:

  • Kuivatuotteiden tarkastus ja saastuneiden hävitys.

  • Säilytettävät ja uudet elintarvikkeet suositellaan säilyttämään tiiviissä pusseissa tai astioissa.

  • Kaapit, hyllyt ja tilat, joissa säilytetään elintarvikkeita, tulee siivota huolellisesti. Imurilla saa poistettua hyvin raot.

  • Imuri ei tapa hyönteisiä, joten imurin säiliö tulee puhdistaa imuroinnin jälkeen ja mahdollinen pölypussi hävittää välittömästi.

  • Esiintymisalueet käsitellään torjunta-aineella.

Teollisuus:

  • Kuivien tavaroiden varastoissa on hyvä ilmanvaihto

  • Varastotiloissa on hyvä järjestys ja siisteys

  • Pakkauksia pidetään hyllyillä ja ne ovat tiiviitä

  • Varaston lämpötila on alle +18 °C

  • Varastossa tavara kiertää ”first in - first out” (FIFO) -periaatteella eli vanhin otetaan ensimmäisenä käyttöön

  • Saapuvat tavarat tarkistetaan

  • Pyydä ammattilainen paikalle

Jos omatoimisella torjunnalla ei päästä eroon koisista tai ongelma on laajempi esimerkiksi kerrostalossa. Ammattilaiset osaavat ohjeistaa asukkaita tekemään hyvät esivalmistelut, ja torjunta tehdään riittävällä laajuudella. Torjuntaa tehdään torjunta-aineilla, ja oikein käytettynä ne eivät haittaa asumisturvallisuutta.

Lisäksi käytämme koisa-ansoja ongelman kontrollointiin.

Ennakko-ohjeet

  • Kevyet kalusteet pois seinustoilta

  • Kuiva-ainekaappien tyhjennys ja siivous

  • Koisien toukat koteloituvat usein hyllyjen rakoihin tai hyllytappien koloihin

  • Kuivaelintarvikkeiden tarkistus

  • Saastuneet suositellaan hävitettäväksi

  • Säilytettävät ja uudet tulee säilyttää tiiviissä astioissa

  • Jalkalistojen siivous / seinänvierustat

  • Elintarvikkeet peitettynä / pusseissa / kaapeissa

Mitä käsitellään

  • Keittiön seinänvierustat

  • Kuiva-ainekaapit

  • Putkinousut

  • Sokkelit

  • Tarvittaessa torjunta koko huoneistoon

  • Vähintään keittiöön feromoniansat (toimintasäde 5 m), muihin tiloihin tarvittaessa

  • Feromoniansat eivät saa olla liian lähekkäin, toimivuus heikkenee

  • Samalla toimintasäteellä ei tulisi olla useampaa feromonia

Huomioitavaa torjunnan jälkeen

  • Käsiteltyjä alueita ei saa pyyhkiä tai imuroida

  • Siivous vasta tehoajan päätyttyä tai juuri ennen uutta käsittelyä

Ota yhteyttä, jos saastuneet tilat ovat esimerkiksi tuotanto-, varasto- tai muita yritystiloja. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään tuotantokatkokset ja mainehaitat.

Lähteet: Suomen lajitietokeskus. Elintarvikealan ohjeet ja lainsäädäntö


Ota yhteyttä - meille tämä on ammatti! Nopeasti eroon keittiökoisista

010 326 9200 | pestes@pestes.fi

Edellinen
Edellinen

Leipäkuoriainen, Stegobium paniceum

Seuraava
Seuraava

Jauhokoisa eli Ephestia kuehniella