Kalvastoukka, Ctenolepisma calvum
Kalvastoukka kuuluu kolmisukahäntäisten hyönteisten (Lepsimatidae) lahkoon.
Elintavat ja esiintyvyys
Kalvastoukka on levinnyt Suomeen vasta viime vuosina, oletettavasti ihmisen mukana. Lajia on havaittu alun perin Sri Lankassa, mutta se tunnetaan hyvin myös Keski-Amerikassa. Euroopassa lajia on tavattu ensimmäisen kerran vuonna 2003 Unkarissa. Nykyään sitä esiintyy useissa maissa. Suomessa kalvastoukka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 Helsingissä. Kalvastoukkaa on havaittu Suomessa ja muualla Euroopassa ainoastaan rakennuksissa.
Kalvastoukka sietää erittäin hyvin kuivuutta, joten se voi elää ja lisääntyä keskuslämmitetyissä tiloissa. Sen erottaa sokeritoukasta lähes läpinäkyvän vaalean värinsä perusteella, kun taas sokeritoukka on selkeästi hopeanharmaa.
Ravinnokseen kalvastoukka syö tärkkelyspitoisia kasviaineksia, mutta sille kelpaavat myös paperi ja liima, sienirihmastot sekä hyönteisten raadot. Kolmisukahäntäiset ovat aktiivisimmillaan yöllä.
Kalvastoukat ovat noin 8 mm pituisia, helmenvalkoisia ja lähes läpikuultavia.
Kalvastoukka sietää erittäin hyvin kuivuutta, joten se voi elää ja lisääntyä keskuslämmitetyissä tiloissa. Sen erottaa sokeritoukasta lähes läpinäkyvän vaalean värinsä perusteella, kun taas sokeritoukka on selkeästi hopeanharmaa.
Tuntomerkit
Kalvastoukat ovat noin 8 mm pituisia, helmenvalkoisia ja lähes läpikuultavia. Keskiruumiin selkäkilpien takareunassa on karvoitusta (1+1). Toukan takaruumiin kärjessä on kolme keskenään suunnilleen yhtä pitkää sukasta eli Stylus-lisäkettä. Nämä perälisäkkeet ovat suunnilleen yhtä pitkät kuin toukan ruumiin pituus.
Tuntosarvet ovat pitkät, ja näköaistimina toimivat vaatimattomat verkkosilmät. Toukan päässä on lisäksi kolme pistesilmää. Suuosat ovat purevat, ja raajojen nilkoissa on 2-4 jaoketta.
Naaraiden munanasetin on pitkä ja vapamainen ja ulottuu selkeästi pidemmälle kuin takaruumiin viimeinen jaoke.
Kalvastoukkaa saatetaan erehdyksessä luulla lajitoverikseen, kuten:
paanutoukka (Ctenolepisma lineata)
paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata)
sokeritoukka (Lepisma saccharina)
uunitoukka (Thermobia domestica)
Lisääntyminen
Kalvastoukka lisääntyy epäsuoran hedelmöityksen kautta. Koiras tuottaa seittirihmaa, josta se tekee telttamaisen rakenteen jonkin vaakasuoran ja pystysuoran pinnan väliin. Koiras laskee tähän telttaan spermapaketin eli spermatoforin, ja kosiorituaalien yhteydessä se houkuttelee naaraan telttaan.
Teltassa naaras poimii paketin munanasettimella sukuaukkoonsa. Tapahtuman päätteeksi naaras työntää tyhjän paketin ulos ja syö sen. Munat kalvastoukka laskee elinympäristössä oleviin halkeamiin ja rakoihin.
Kalvastoukka on pitkäikäinen ja voi elää 2-7 vuotta.
Omatoiminen torjunta
Kalvastoukkaa voi torjua kotioloissa ennakolta huoltamalla ja siivoamalla säännöllisesti esimerkiksi listat, niiden taustat ja nurkat, jotta toukalle ei ole pesimiseen sopivia rakoja eikä ravintoa tarjolla. Halkeamat, raot ja listojen taustat tulee tiivistää. Vaatteita, kirjoja tai paperitavaraa ei pidä jättää pitkäksi aikaa lattialle.
Ammattimainen torjunta: mitä käsitellään ja missä tuholainen piileskelee
Museoissa kalvastoukka voi aiheuttaa huomattavaa haittaa, joten torjunnan ammattilaiseen on syytä ottaa aina yhteyttä.
Ota yhteyttä Pestesiin, jos löydät kalvastoukkia esimerkiksi tuotanto-, varasto-, museo- tai muista vastaavista tiloista. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään tuotantokatkokset ja mainehaitat.
Jos kalvastoukkia esiintyy runsaasti kotona, ota yhteyttä. Taloyhtiössä tilanteesta tulee kuitenkin aina ilmoittaa ensin isännöitsijälle.
Lähteet: Suomen lajitietokeskus
Ota yhteyttä - meille tämä on ammatti!