Korppi, Corvus corax

Korppi, Corvus corax. Varislintujen (Corvida) heimo kuuluu varpuslintujen (Passeriformes) lahkoon. Heimoon kuuluu 22 sukua ja 126 lajia, joista Suomessa pesii kahdeksan: varis, harakka, korppi, kuukkeli, mustavaris, naakka, närhi ja pähkinähakki.

Elintavat ja esiintyvyys

Korppi eli kaarne on älykäs lintu. Sanotaan, että vain ihminen ja ihmisapinat vetävät sille vertoja. Se pystyy suunnittelemaan jopa tulevaisuuttaan ja on varislintujen heimon suurin lintu.

Useiden tutkijoiden mielestä älykkäimmät varislinnut muistuttavat käyttäytymiseltään enemmän kädellisiä kuin lintuja. Varislinnuilla on havaittu olevan suuremmat etuaivot ja kehittyneemmät kognitiiviset taidot kuin muilla lintuheimoilla.

Korppi on kaikkiruokainen, mutta suosii selvästi eläinravintoa ja on linnustomme selväpiirteisin haaskansyöjä.

Suomessa korppi asustaa harvalukuisena kaikkialla sen vaatiman suuren elinpiirin johdosta. Pesimäaikana pari tarvitsee useiden kymmenien neliökilometrien alueen vain itselleen. Se puolustaa aluettaan myös muiden korppien tunkeutumiselta. Korppi on paikkalintu ja uskollinen sekä pesimäalueilleen että valitsemalleen puolisolle.

Vanhat linnut pysyvät aina oman pesimäpiirin lähellä, nuoret linnut saattavat syksyisin vaellella esimerkiksi noin 100 kilometrin päähän kotiseudultaan.

Useiden tutkijoiden mielestä älykkäimmät varislinnut muistuttavat käyttäytymiseltään enemmän kädellisiä kuin lintuja. Varislinnuilla on havaittu olevan suuremmat etuaivot ja kehittyneemmät kognitiiviset taidot kuin muilla lintuheimoilla

Haitat ja tuhot

Korppia pidetään Suomessa pitkälti vahinkolintuna, ja siksi se on saanut osakseen melkoista vainoa. Korppi voi suurena ja älykkäänä lintuna aiheuttaa haittaa useilla luovilla tavoilla. Se on varastanut golfpalloja ja nokkinut pelloilla rehupaalien kääremuoveja rikki. On raportoitu myös metsätuhoja, joissa korpit ovat repineet yksitellen maasta pieniä männyntaimia. Korpit eivät syö mannyntaimia tai heinää. Todennäköisesti tämä puuha on niistä hauskaa muun tekemisen puutteessa.

Korpit ovat myös älykkäitä teurasjätteiden hyödyntäjiä ja voivat muodostaa teollisuudelle merkittävän hygieniariskin. Korpit ovat myös älykkäitä teurasjätteiden saalistajia, kertovat elintarviketeollisuuden edustajat. Vaikka lavat olisivat verkotettu ja ovet ovat vain hetken raollaan, voi korppi livahtaa varkaisiin. Ne ovat teollisuudelle suuri hygieniariski, tosin lokit ja varikset ovat sitä myös. Näiden torjumiseksi teemme mekin paljon töitä.

Tuntomerkit

Korppi on helppo tunnistaa suuren kokonsa vuoksi. Se on kokomusta ja vihreän-sinivioletin metallinkiiltoinen. Korppi voi olla pituudeltaan jopa 67 cm, ja siipien kärkiväli voi olla jopa 130 cm. Painoa sillä on 950-1415 g.

Pitkä pyrstö on kiilamainen, siivet ovat pitkät ja kapeat. Nokka on massiivinen, jykevä ja voimakasrakenteinen, suurimmillaan jopa 10 cm pitkä. Korpin pää on kokonaisuudessaan tanakka. Sen massiivinen, iso, jykevä ja voimakasrakenteinen nokka on suurimmillaan jopa 10 cm pitkä. Sierainaukkoja sillä peittävät ”sukastupsut”. Silmien värikalvo on vanhalla linnulla tummanruskea ja nuorella linnulla siniharmaa.

Monet varislintujen heimon linnuista ovat hyviä lentäjiä ja taitavia purjelentäjiä. Korpin lento on voimakasta ja suoraviivaista. Se kaartelee usein pitäen siipiä vaakasuorassa ja harittaen siivenkärkiään. Korpit esittelevät keväisin taiturimaisia taitolentonäytöksiä

Naaras munii maaliskuussa noin 3-7 munaa.

Lisääntyminen

Korppipariskunta rakentaa pesänsä mieluusti korkealle puuhun tai kallionjyrkänteelle. Korpit elävät elinikäisessä parisuhteessa. Korppipariskunnasta molemmat hautovat, naaras kuitenkin enimmäkseen. Haudonnan aikana koiras vartio perhettään pesän läheisyydessä. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia.

Naaras munii maaliskuussa noin 3-7 munaa. Poikaset kuoriutuvat 20-21 vuorokauden kuluttua haudonnan aloittamisesta. Poikaset oppivat lentämään noin 30–42 vuorokauden iässä, jolloin ne alkavat vähitelleen laajentaa elinaluettaan.

Omatoiminen torjunta

Linnunpelättimiä nimitetään usein variksenpelättimiksi, vaikka niiden on tarkoitus karkottaa varisten lisäksi kaikki muutkin linnut. Älykkönä lintuna korppi kuitenkin oppii nopeasti erilaisten pelottimien todellisen tehon, jolloin niiden vaikutus jää usein lyhytaikaiseksi.

Ammattimainen torjunta: mitä käsitellään ja missä tuholainen piileskelee

Jos korpit häiriköivät liiketoimintaasi, on usein ammattimainen torjunta ja rakenteelliset estot tarpeen, jotta asiakaskokemus säilyy hyvänä.

Tutustu lintuesteisiin.

Lähteet: luontoportti.com, tunturisusi.com, Suomen Luonto


Nopeasti eroon korppien häiriköinnistä. Ota yhteyttä, jos korpit tai muut linnut häiritsevät liiketoimintaasi tai likaavat kiinteistön. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään hygieniariskit, häiriöt ja mainehaitat.

Ota yhteyttä - meille tämä on ammatti!

010 326 9200 | pestes@pestes.fi

Edellinen
Edellinen

Kodin tuholaiset

Seuraava
Seuraava

Naakka, Corvus monedula