Naakka, Corvus monedula
Naakka, Corvus monedula. Naakka on varislintu. Varislintujen (Corvida) heimo kuuluu varpuslintujen (Passeriformes) lahkoon. Heimoon kuuluu 22 sukua ja 126 lajia, joista Suomessa pesii kahdeksan: varis, harakka, korppi, kuukkeli, mustavaris, naakka, närhi ja pähkinähakki. Naakat aiheuttavat ongelmia purkaus-, lastaus- ja jätehuoltoalueilla, jos niille on ruokaa tai pesimispaikkoja.
Elintavat ja esiintyvyys
Esiintyy ympäri Suomea ja on lisääntynyt kaupungeissa runsaasti, koska tarjolla on runsaasti ravintoa ja pesimispaikkoja. Ympäri Suomea kaupungissa ja maaseudulla.
Naakka on erittäin sosiaalinen lintu. Naakkoja esiintyy Etelä-Suomesta aina Oulun korkeudelle asti, harvinaisena vielä napapiirinkin korkeudella. Kanta on runsastunut erittäin voimakkaasti. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 150 000-200 000 naakkaparia. Naakka ääntelee kimeällä ”kja-äänteellä”, toistettuna yleensä useita kertoja peräkkäin.
Naakka on älykäs ja kekseliäs ns. parvilintu. Parvessa yksilöiden välillä vallitsee arvohierarkia. Naakkapariskunta pysyy parvessa aina toistensa läheisyydessä. Parvessa arvon mukaan määräytyvät sekä ruokailujärjestys että yöpymispaikat puissa. Arvojärjestyksessä korkeimmalla olevat linnut valitsevat ensimmäisenä parhaat ruoka-apajat ja pesäpaikat. Tappeluja naakoilla syntyy arvotietoisuuden vuoksi harvoin, tuima katse saattaa riittää paikan osoittamiseksi. Suuri parvi suojaa naakkoja kanahaukoilta ja muilta pedoilta.
Naakka on kaikkiruokainen. Se syö hedelmiä, siemeniä, marjoja, etanoita, toukkia, matoja ja myös jätteitä. Naakkoja ei voi olla huomaamatta niiden kierrellessä meluisana parvena kaupungeissa etsimässä ruokaa. Ne vierailevat suurina parvina myös kaatopaikoilla.
Häirikkönä naakka on maltillisempi kuin lokki, joka nappaa ruoan vaikka ihmisen edestä. Naakka tarkkailee tilannetta kärsivällisesti ja sieppaa ruoan vasta ihmisen poistuttua paikalta. Sanotaankin, että naakat osaavat laskea ainakin viiteen. Jos esimerkiksi viisi ihmistä menee telttaan ja neljä poistuu, naakka ei lähesty telttaa ja sen edessä olevaa ravintoa ennen kuin viideskin henkilö on poistunut. Tätä ovat lukuisat valokuvaajat olleet todistamassa.
Naakka on älykäs ja kekseliäs ns. parvilintu.
Parvessa yksilöiden välillä vallitsee arvohierarkia. Naakkapariskunta pysyy parvessa aina toistensa läheisyydessä
Haitat ja tuhot
Naakka aiheuttaa häiriötä eniten maatiloilla sotkemalla ulosteellaan ja rei’ittämällä paaleja. Taajamissa ne aiheuttavat melua ja sotkevat.
Naakan runsastuminen on lisännyt niiden aiheuttamia vahinkoja. Valtioneuvosto muutti vuonna 2018 metsästyslakia ja purki naakan rauhoituksen. Nykyään sitä saa metsästää pesimäajan ulkopuolella.
Naakat aiheuttavat vahinkoa mm. maatiloilla ruokailemalla esimerkiksi marjapensaissa tai omenatarhassa. Ne lisäksi sotkevat paikkoja ulosteellaan. Myös pyörörehupaalit voivat kärsiä tuhoja. Niiden sijoittelu esimerkiksi metsän reunaan on paras ennakoiva toimi estää niiden rei’itys, sillä metsässä on naakan luontaisia vihollisia, joten ne eivät mielellään liiku siellä. Paalien sijoittaminen asuinrakennuksen viereen ei ole niille uhka, päinvastoin. Naakat nokittelevat mielellään rakennusten lähistöllä.
Naakat voivat aiheuttaa jätöksillään ja pesinnällään merkittävää haittaa. Lisäksi isoista parvista voi tulla ääntelyllään haittaa. Naakat, kuten muutkin linnut, aiheuttavat jätöksillään hygieniahaittaa ja jätökset voivat vaurioittaa myös rakenteita. Lintujen pesistä voi levitä myös lintukirppuja ja muita hyönteisiä sisätiloihin. Naakkojen pesät voivat olla isoja ja työläitä poistaa rakenteista. Pesät ja naakkojen jätökset heikentävät eristeiden tehoa merkittävästi vinttitiloissa.
Tuntomerkit
Naakka on varista hieman pienempi, pulun kokoinen varislintu. Eri sukupuolet ovat saman näköisiä. Selkäpuolen höyhenet, alaperä ja vatsa ovat mustanharmaat, naama, kurkku, päälaki, siivet ja pyrstö metallinhohtoisen mustat. Niskan ja kaulan alue on tuhkanharmaa. Joillakin linnuilla on kaulan sivuilla vaalea alue. Nokka naakalla on selkeästi variksen nokkaa pienempi.
Naakan silmät ovat vaaleudessaan huomiota herättävän väriset. Vanhalla linnulla silmän värikalvo taas on lähes valkoinen, nuorilla linnuilla puolestaan kauniin harmaansininen.
Naakat ovat pituudeltaan noin 30-35 cm ja niiden siipien kärkiväli on noin 64-73 cm, paino noin 180-270 g.
Pienehkö tumma varislintu, musta tai harmaa. Esiintyy usein parvissa
Lisääntyminen
Naakat pesivät yleensä yhdyskunnissa, tyypillisesti vanhassa kivikirkossa. Siitä se on saanut lisänimensä mm. kirkhakkinen, kirkkoherra ja kirkonnaakka. Lintua on pidetty pyhänä lintuna ja samalla kuoleman ennustajana. Lounais-Suomessa naakkoja pidettiin kuolleiden pappien sieluina ja tämän vuoksi niiden pääsyä kirkkojen ullakoille ei estetty. Räystäslautoihin veistettiin usein jopa lentoaukot, jotta ne pääsivät pesimään ullakolle.
Naakan pesiä tavataan myös voimalinjojen pylvään rakenteissa. Niille kelpaavat rakennusten kaikenlaiset onkalot ja kolot, pesivätpä ne myös suurille linnuille tarkoitetuissa linnunpöntöissä. Suurten puiden oksien kolot ja esimerkiksi palokärjen pesäkolot ovat myös hyviä luonnon pesäpaikkoja. Naakat ovatkin ainoita varislintuja, jotka ovat ns. kolopesijöitä.
Naakka munii huhti-toukokuussa 4-7 munaa. Munat ovat vaalean sinivihreitä, harvakseltaan mustanruskea- tai harmaatäpläisiä. Lintu hautoo munia 17-23 vrk. Pesässä on usein erikokoisia poikasia. Poikaset syntyvät siis eri aikaan. ”Pesäpoikasaika” on 30 vrk, ja poikaset ovat lentokykyisiä 35 vuorokaudessa. Naakkatutkija Konrad Lorenzin mukaan haudonta alkaa jo ensimmäisen munan jälkeen, ja myös koiras saattaa osallistua hautomiseen.
Lähtiessään kotoaan poikaset lentävät jo kohtalaisen hyvin, paljon paremmin kuin pesänsä jättäneet variksen poikaset. Nuoret naakat ovat osittain ruskehtavia ja ne tunnistaa maastossakin.
Omatoiminen torjunta
Naakkojen, kuten muidenkin lintujen, torjunta on usein haastavaa ja vie aikaa. Niiden pääsy sisälle voidaan estää tukkimalla erilaiset kulkuaukot. Kodin tai kiinteistön laskeutumiseen soveltuvilla tasoilla torjuntaan voi käyttää esimerkiksi lintupiikkejä. Naakkavahinkojen torjunnassa pesäkolojen tukkiminen ennaltaehkäisynä on toimivin keino. Ihmistä ja keinotekoisia valoja tai ääniä tämä lintu ei säiky.
Rakenteiden säännöllisellä tarkkailulla voi havaita naakkojen pesinnän tai oleskelun, näin ongelman poistamiseen voi puuttua ajoissa. Lintujen ruokinta suositellaan järjestämään siten, ettei naakoilla ole sitä tarjolla, ja jätealueen siistinä pitäminen vähentää riskiä naakojen pesiytymiselle.
Ammattimainen torjunta: mitä käsitellään ja missä tuholainen piileskelee
Jos naakat häiriköivät liiketoimintaasi ulkona, on usein ammattimainen torjunta ja estot tarpeen, jotta asiakaskokemus säilyy hyvänä. Ulkona sijaitsevat asiakastilat on syytä verkottaa myös hygieniariskien vuoksi.
Tutustu lintuesteisiin.
Naakkojen pesinnän ja oleskelun estäminen voi olla haastavaa, koska ongelma-alueet voivat olla laajoja ja sijaita korkealla. Kartoitamme ongelmat riittävällä laajuudella ja valitsemme tehokkaimmat suojaukset rakenteille. Suojauksia tehdään erilaisilla ratkaisuilla, kuten verkotuksilla (metalli- ja nylonverkot) sekä sähköpaimenilla. Suojaukset eivät vahingoita lintuja. Lisäksi naakkojen aiheuttamien vahinkojen poisto voi olla hankalaa omatoimisesti. Teemme pesämateriaalien sekä jätöksien siivouksia, jotta asuinturvallisuus pysyy hyvänä.
Ota yhteyttä, jos naakat tai muut linnut häiritsevät liiketoimintaasi tai likaavat kiinteistön. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään hygieniariskit, häiriöt ja mainehaitat.
Lähteet: luontoportti.com, Suomen Luonto
Ota yhteyttä - meille tämä on ammatti!