Lokki, Larinae
Lokit ovat rantalintujen eli kahlaajalintujen (Charadriiformes) lohkoon kuuluva heimo. Suomessa tavataan yleisesti noin kuutta eri lajia.
Lokkeja ovat esimerkiksi harmaalokki, kalalokki, lapintiira, mustatiira, pikkukajava, pikkutiira, selkälokki, isolokki, kalatiira, merilokki, naurulokki, pikkulokki ja räyskä. Lokkeja on siis monenlaisia. Meillä pesivien lajien lisäksi maailmalla esiintyy noin 40 muuta lokkien sukuun kuuluvaa lajia. Tällä sivulla perehdymme kuitenkin lokkiin yleisemmin häiriötekijänä, paikkoja sotkevana sekä talojen pintoja rapauttavana lintuna.
Lokki - Larus Canus
Lokki on yleisin kaupungeissa torjuttava lintulaji.
Elintavat ja esiintyvyys
Lokit asustelevat Suomessa kesät, mutta talveksi ne lentävät Länsi-Eurooppaan. Pieni osa saattaa talvehtia myös Suomen rannikoilla. Lokkeja esiintyy ympäri Suomea. Useat lokkilajit ovat täysin rauhoitettuja. Lintujen pesintäaikana kaikkien lokkien pesintää ei saa häiritä.
Lokit ovat kaikkiruokaisia ja ne syövät muun muassa kaloja, hyönteisiä, nilviäisiä, äyriäisiä, matoja, pieniä jyrsijöitä, muiden lintujen poikasia, marjoja, viljaa, haaskoja ja jätteitä. Siksi niille kelpaavat mainiosti myös kaupunkien ulkoravintoloiden pöydille tarjoillut herkut sekä huvipuistoissa, eläintarhoissa, toreilla ja muilla ulkoalueilla tarjolla olevat ruoat.
Harmaalokki - Larus Argentatus
Lokit: tuntomerkit
Lokit tunnetaan myös kovaäänisestä ääntelystään. Kalalokin äänistä tunnettuja ovat esimerkiksi pilkalliselta kuulostava ”kiäh kiäh kiäh” sekä merellä kuuluva kimeä soidinkaklatus ”kaija-kaija-kaija”. Varoitusääni on haukkuvan kimeä ”kja, kja, kja”.Lokit ovat helposti tunnistettavia lintuja, joiden väritys vaihtelee valkoisen, harmaan ja mustan sävyissä. Harmaalokki (Larus argentatus) on Suomessa yleisin lokkilaji. Lokit viihtyvät erityisesti vesistöjen läheisyydessä, mutta ne ovat sopeutuneet myös kaupunkiympäristöön, missä ne etsivät ravintoa toreilta ja roskakatoksista.
Lokkien ulkoasu vaihtelee valkoisen, harmaan ja mustan välillä. Tyypillistä on täysikasvuisten lintujen musta-valko-harmaa väritys. Nuorten ja talvipukuisten lintujen värit voivat poiketa paljon toisistaan ja ovat usein ruskeankirjavia tai harmaankirjavia lajista riippuen.
Harmaalokin lisäksi Suomessa eläviä lokkilajeja ovat kalalokki, merilokki, naurulokki ja selkälokki. Kalalokki on harmaalokkia pienempi, ja sen pääväri on valkoinen, selkä vaaleanharmaa ja jalat keltaiset. Merilokki on Suomen suurin lokkilaji, jolla on tummanharmaa tai musta selkä, keltaiset jalat ja voimakas nokka punaisella täplällä. Naurulokki on pienikokoinen ja tunnistettava mustasta päälakistaan pesimäaikana sekä valkoisista siipikärjistään. Selkälokki erottuu mustasta selästään, kapeasta nokastaan ja kirkkaan keltaisista jaloistaan.
Lokki - nuori yksilö
Haitat ja tuhot
Lokit esiintyvät ympäri Suomea, ja niiden pesimäkausi aiheuttaa ongelmia erityisesti kaupunkialueilla. Lokkien ääntely voi häiritä asukkaita, ja aggressiivinen käyttäytyminen pesän läheisyydessä voi luoda vaaratilanteita.
Isokokoiset linnut häiritsevät asiakkaita, pelottavat lapsia ja varastelevat ruokaa tai poimivat maahan pudonneita murusia. Toreilla niille kelpaavat myös pikkulinnuille ja puluille tarkoitetut leivänpalaset ja jyvät, mikä houkuttelee paikalle myös muita eläimiä, kuten rottia.
Häiriön lisäksi linnut saastuttavat pöytiä, tuoleja ja asiakkaiden vaatteita ulosteilla. Ulosteilla on myös vakavampia vaikutuksia, sillä niistä voi löytyä salmonellaa, kampylobakteeria ja lintuinfluenssaa. Linnut toimivat lisäksi loiseläinten isäntinä.
Varastoihin tai tuotantotiloihin päästessään linnut voivat aiheuttaa tuotehävikkiä ja mikrobiologisia riskejä. Hygieniariskit kannattaa minimoida ennakoimalla, sillä ne vaikuttavat myös kohteen maineeseen ja voivat pahimmillaan keskeyttää liiketoiminnan.
Lintujen pesintäaikana kaikkien lokkien pesintää ei saa häiritä. Pesivä lokki puolustaa lähialuettaan voimakkaasti, ja erityisesti poikasten liikkuessa lokit voivat hyökätä ihmisiä kohti. Toreilla lokit voivat napata ravintoa suoraan ihmisten käsistä.
Rakenteelliset vauriot ovat myös yleisiä, sillä lokkien keräämä pesämateriaali voi tukkia kattokaivoja ja rännejä. Lisäksi lintujen ulosteet voivat aiheuttaa korroosiota, joka vahingoittaa rakennusten maalipintoja ja metalliosia.
Lisääntyminen
Lokit pesivät yleensä rannikoilla, sisävesillä ja soilla suurissa yhdyskunnissa. Pesä rakennetaan tavallisesti maahan, ja munia on lähes aina kolme. Pesä on kasveista rakennettu syvennys matalahkon kasvillisuuden joukossa.
Kalalokit saattavat pesiä merialueiden lisäksi myös kaupunkitalojen katoilla pienempinä populaatioina. Pesä voi sijaita esimerkiksi merimerkissä tai männyn oksalla. Rehevät vesistöt ja tiheä kasvillisuus eivät niille kelpaa.
Keväällä huhti-toukokuussa lokit aloittavat pesintänsä ja valitsevat usein korkeita, rauhallisia paikkoja, kuten talojen kattoja. Pesäpaikan läheisyydessä lokit ovat erityisen suojelevia, mikä voi johtaa aggressiiviseen käytökseen poikasia puolustaessa.
Muninta alkaa Etelä-Suomessa toukokuun tienoilla, usein äitienpäivän paikkeilla. Haudonta kestää 23-28 päivää, ja molemmat emot hautovat. Poikaset oppivat lentämään noin viiden viikon ikäisinä. Lokit ovat pitkäikäisiä lintuja. Euroopan vanhin rengastettu kalalokki on elänyt 33 vuotta ja kahdeksan kuukautta. Suomen vanhin rengastettu kalalokki on ollut vähintään 32 vuotta, 7 kuukautta ja 20 päivää vanha.
Omatoiminen torjunta
Omatoiminen torjunta voi olla tehokasta, jos toimenpiteet aloitetaan ajoissa. Säännöllinen käynti rakennuksen katolla ennen pesimäkauden alkua voi estää lokkeja valitsemasta aluetta pesäpaikaksi. Munia tai poikasia ei saa tuhota ilman lupaa. Helppo ravinnon saatavuus houkuttelee lokkeja paikalle, joten erityisesti jäteastioiden siisteyteen on hyvä kiinnittää huomiota.
Ammattimainen torjunta: mitä käsitellään ja missä tuholainen piileskelee
Lokkien häätäminen ja torjunta on tärkeää erityisesti alueilla, joissa lintujen pesintä aiheuttaa merkittävää haittaa. Lokkien torjunta on hankalaa toreilla ja suurilla aukioilla, mutta ammattilaisten välineillä se on mahdollista. Lokit voivat puolustaa pesiään aggressiivisesti, aiheuttaa meluhaittoja ja vahingoittaa rakenteita ulosteillaan.
Lokkien karkottamiseen on olemassa useita tehokkaita ja lintujen hyvinvointia kunnioittavia menetelmiä. Erilaiset lintuestot, kuten verkot, siimat ja istumista estävät piikit, torjuvat lintuja tehokkaasti. Pestes Oy tarjoaa ratkaisuja, kuten verkkoja, lokkipiikkejä ja sähköpaimenia, jotka estävät lintujen pääsyn haitallisille alueille. Asiantuntijamme kartoittavat tilanteen ja tarjoavat räätälöidyn suunnitelman alueen suojaamiseksi.
Tutustu lintuesteisiin.
Lokin pesän hävittäminen
Lintujen pesimärauha on lainsäädännöllä turvattu, eikä pesintää saa häiritä ilman erityistä lupaa. Jos lokin pesintä aiheuttaa merkittäviä haittoja, kuten rakenteellisia vaurioita tai turvallisuusriskejä, ammattilaiset voivat arvioida tilanteen ja lupaa pesän poistamiseen voidaan hakea. Ensisijaisesti suositellaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten suojaverkkojen ja muiden esteiden asentamista, jotta alue pysyy houkuttelemattomana pesinnälle tulevaisuudessa.
Miksi valita Pestes ammattimaiseen lokkien torjuntaan?
Pestes tarjoaa tehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja lokkien aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Käytämme menetelmiä, kuten verkkoja, lokkipiikkejä ja sähköpaimenia, jotka estävät lintujen pääsyn rakenteisiin ja pitävät ne poissa pysyvästi. Torjuntatoimenpiteet suunnitellaan aina alueen erityispiirteiden ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiantuntijamme suorittavat toimenpiteet turvallisesti ja noudattaen kaikkia säädöksiä.
Lähteet: Suomen Linnut, Suomen Luonto, lokkikoulu
Ota yhteyttä - meille tämä on ammatti!