Pulu on kaupunkielämään sopeutunut, kalliokyyhkystä polveutunut alalaji. Pulut ovat varsin urbanisoitunut lintu ja viihtyy kaupungeissa hyvin mm. helpon ravinnon ja runsaiden pesintäpaikkojen johdosta.

Elintavat ja esiintyvyys

Pulut ovat varsin urbanisoitunut lintu ja viihtyy kaupungeissa hyvin mm. helpon ravinnon ja runsaiden pesintäpaikkojen johdosta. Kaikkien tunnistaman pulun historia on vuosituhansia pitkä. Kesykyyhky polveutuu kalliokyyhkystä, joka elää edelleen Etelä-Euroopassa ja Etelä-Aasiassa. Niitä on havaittu pesimässä myös Brittein saarilla ja Färsaarilla sekä viime vuosisadalla myös Norjan vuonojen kallioilla. Kesykyyhky on eriytynyt lajina kalliokyyhkystä arviolta noin 6 000 vuotta sitten.

Pulu eli kesykyyhky on mahdollisesti ensimmäinen ihmisen kesyttämä lintu. Sitä on käytetty myös kirjekyyhkynä hyvän suunnistustaitonsa vuoksi. Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkialueilla kesykyyhkyjä arvioidaan olevan noin 40 000 paria.

Nämä kaupunkilinnut elävät parvina ja viihtyvät isoissa parvissa.

Isohkot pulut syövät sekalaista ravintoa, kuten esimerkiksi siemeniä, herneitä, hyönteisiä, matoja ja ruokajätteitä. Ihmisten jätteet aiheuttavat linnuille kuitenkin samalla terveysongelmia, kuten kasvuhäiriöitä, ja voivat aiheuttaa jopa hengenvaaraa. Toreilla niille kelpaavat ihmisen tarjoilemat leivänpalaset ja jyvät. Houkutteleepa tämä tapa paikalle myös muita ruokailijoita, kuten rottia. Kesykyyhkyt ruokkivat poikasiaan kuvun pintasolujen muodostamalla ”kupumaidolla”.

Pulut voivat lisääntyä ympäri vuoden, mikäli pesintä tapahtuu riittävän suojassa ja lämpimässä. Pesivät rakenteissa olevilla tasanteilla ja mm. ullakoilla. Esiintyy koko Suomessa, erityisesti kaupungeissa ja asutuskeskuksissa.

**Pulu ei kesykyyhky lisääntyy ympäri vuoden**

Pulut levittävät tauteja seä aiheuttavat haittaa kiinteistöille. Tutustu pulujen torjuntaan ja lintusuojauksiin.

Torjunta

Haitat ja tuhot

Puluja on vainottu erityisesti niiden ulosteissa mahdollisesti esiintyvän ornitoosin vuoksi. Ornitoosi on lintujen sairaus, mutta se voi tarttua myös ihmiseen ja muihin eläimiin. (Ihmisellä oireet: päänsärky ja kuume).

Pulujen pesintä ja ulosteet ovat vakava haitta kiinteistöille. Ne sotkevat rakennuksen pinnan ja pinta helposti alkaa värjäytyä sekä rapautua. Onpa pulujen ulostekertymät jopa romahduttaneet kevyempiä kattorakenteita mm. liikekiinteistöissä.

Linnut voivat aiheuttaa varastoon tai viljakuivureihin päästessään myös hävikkiä ja mikrobiologisia riskejä. Hygieniariskit kannattaa minimoida aina ennakoimalla.

Pulujen suurimmat haitat ovat niiden tekemät jätökset. Pitkällä aikavälillä pulujen jätökset saattavat vaurioittaa rakenteita ja korjauskustannukset voivat nousta korkeiksi. Pulujen, kuten muidenkin lintujen jätökset, ovat myös hygieniariski.

Pulujen päästessä pesimään rakennusten eristetiloissa voi eristeet joutua vaihtamaan kokonaan. Lisäksi pulujen pesistä voi tulla sisätiloihin hyönteisiä, kuten lintukirppuja ja jauhopukkeja.

**Pulun poikanen**

Poikasen silmät ovat tummat, mutta niiden silmien iirikset alkavat vaaleta ja vaihtaa väriä ollen jo 3-3,5 kuukauden ikäisenä punertavat tai oranssit.

Tuntomerkit

Väritys vaihtelee valkoisesta harmaaseen. Tasainen kurnutus.

Kesykyyhkyjen ulkonäkö on kirjavahko värien ollessa musta, valkoinen ja (sini)harmaa. Sen yläperä on usein valkoinen, kalliokyyhkyllä aina. Silmät sillä ovat punertavat. Poikasen silmät ovat tummat, mutta niiden silmien iirikset alkavat vaaleta ja vaihtaa väriä ollen jo 3-3,5 kuukauden ikäisenä punertavat tai oranssit.

Pulujen ääni on tyypillinen kujerrusääni. Poikasen ”äänenmurros” on noin 1,5 kuukauden ikäisenä, jolloin poikasääni muuttuu aikuisen kyyhkyn kujerrukseksi. Kooltaan aikuinen yksilö on 25-35 cm pitkä ja painaa 300-400 grammaa.

Lisääntyminen

Pulut pesivät ympäri vuoden ja kuuluu rauhoittamattomiin eläimiin, mutta pesintä on rauhoitettu yleisen lintujen pesintärauhoitusajan (10.3.-31.7.). Pulut voivat lisääntyä ympäri vuoden, mikäli pesintä tapahtuu riittävän suojassa ja lämpimässä.

Pulut pesivät siltojen alle, rakennusten koloihin, räystäiden alla, tunneleihin, siltojen ja muihin rakenteisiin. Pesivät myös rakenteissa olevilla tasanteilla ja mm. ullakoilla. Siis suojaisiin paikkoihin, joihin ihminen ei helposti näe.

Naaras munii kaksi munaa ja munintaa tapahtuu ympäri vuoden. Pääasiallisesti lisääntyminen tapahtuu kuitenkin kesäaikaan. Pulujen kummatkin vanhemmat tekevät hautomis- ja hoivatyötä. Poikaset kuoriutuvat 16-19 vuorokauden kuluttua ja pysyvät pesässään noin 33-37 päivää. Kun ne lentävät pesästä, ne ovat täysikasvuisen kokoisia, joten harva on nähnyt pulun poikasen ulkoasua.

Pulu elää kohtuullisen pitkän elämän. Vanhin suomalainen rengastettu pulu on ollut vähintään 10 vuotta 7 kuukautta 4 päivää vanha.

Omatoiminen torjunta

Pulujen oleskelupaikkoja kannattaa suojata, jotta pulut eivät pääse pesiytymään rakenteisiin. Mikäli puluille on helppoa ravintoa tarjolla, voivat pulut pesiytyä helpommin rakennuksiin. Maassa tapahtuva pikkulintujen ruokinta on erityisen helppoa ravintoa pululle.

Kesykyyhkyjen torjunta on hankalaa toreilla ja suurilla aukioilla, mutta ammattilaisten välinein tämäkin onnistuu. Erilaiset lintuestot, suojaukset ja karkottimet - verkot, siimat ja istumista estävät piikit ym. - torjuvat lintuja tehokkaasti. Ne ovat hyvä valinta myös taloyhtiön kiinteistön pitkäaikaiseksi suojaamiseksi.

Tutustu lintuesteisiin.

Pulujen pesinnän ja oleskelun estäminen voi olla haastavaa, koska ongelma-alueet voivat olla laajoja ja sijaita korkealla. Kartoitamme ongelmat riittävällä laajuudella ja valitsemme tehokkaimmat suojaukset rakenteille.

Suojauksia tehdään erilaisilla ratkaisuilla, kuten verkotuksilla (metalli- ja nylonverkot), lintupiikeillä sekä sähköpaimenilla. Suojaukset eivät vahingoita lintuja. Lisäksi pulujen aiheuttamien vahinkojen poisto voi olla hankalaa omatoimisesti. Teemme pesämateriaalien sekä jätöksien siivouksia, jotta

Ota yhteyttä Pestesiin, jos lokit tai muut linnut häiritsevät liiketoimintaasi tai likaavat kiinteistön. Ammattimainen torjunta ja ennakointi auttavat ehkäisemään hygieniariskit, häiriöt ja mainehaitat.

Lähteet: Suomen Linnut Suomen Luonto, lokkikoulu

Ota yhteyttä - meille tämä on ammatti!

010 326 9200 | pestes@pestes.fi