Tuhoeläimet - tutustu, tunnista ja reagoi
Tältä sivulta löydät tietoa Suomessa tavattavista tuhoeläimistä ja haittaeläimistä. Olemme koonneet yhteen yleisimmät kodin, taloyhtiöiden, liiketilojen ja teollisuuden tuholaiset. Jokaiselta lajisivulta löydät tärkeimmät tiedot tuholaisen tunnistamisesta, elintavoista, esiintyvyydestä, aiheuttamista haitoista sekä omatoimisesta ja ammattimaisesta torjunnasta.
Etsitkö tiettyä tuholaista? Valitse alta kategoria tai useimmin etsitty laji ja siirry alas.
Mikäli tarvitset apua tuholaisen tunnistamisessa tai torjunnassa, Pestes auttaa nopeasti kaikkialla Suomessa.
Huomasitko tuholaisen? Jätä ilmoitus!
Tutustu myös artikkeleihin.
Jyrsijät: Rotat, oravat ja hiret
Mistä tunnistaa rotan ja sen jäljet? Lue rotan tuntomerkeistä, pesäpaikoista, lisääntymisestä ja torjunnasta sekä siitä, mitä tehdä rottahavainnon jälkeen.
Oravat - kauniit, mutta vahinkoa aiheuttavat vieraat. Sciurus vulgaris eli tavallinen orava on tuttu näky suomalaisissa pihoissa ja metsissä.
Hiiret voivat aiheuttaa rapinaa, saastuttaa elintarvikkeita ja vahingoittaa rakenteita. Tutustu kotihiiren ja metsähiiren tuntomerkkeihin sekä hiirien torjuntaan.
Jyrsijät ovat yksi yleisimmistä kiinteistöihin ja pihoihin liittyvistä tuholaisryhmistä Suomessa. Hiiret, rotat ja oravat liikkuvat luonnossa, mutta hakeutuvat herkästi rakennuksiin ravinnon, lämmön ja suojan perässä erityisesti syksyllä ja talvella.
Linnut
ikkulinnut voivat aiheuttaa haittaa pesiessään rakennusten rakenteissa tai oleskellessaan lastausalueilla. Tutustu yleisiin pikkulintuihin, niiden aiheuttamiin haittoihin ja pesinnän ehkäisyyn.
Räkättirastas on varpuslintujen lahkoon (Passeriformes) kuuluvan rastasheimon laji. Suomessa tavataan pesivinä 6 lajia: Räkättirastas, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas, kulorastas ja sepelrastas.
Harakka, kuten kaikki varislinnut, on viisas, älykäs ja sosiaalinen lintu. Se on tiettävästi ainoa lintu, joka tunnistaa oman peilikuvansa. Se on myös hyvin tunnistettu lintu mustavalkoisessa ”frakissaan”.
Korppi eli kaarne on älykäs lintu. Sanotaan, että vain ihminen ja ihmisapinat vetävät sille vertoja. Se pystyy suunnittelemaan jopa tulevaisuuttaan ja on varislintujen heimon suurin lintu.
Naakka on erittäin sosiaalinen lintu. Naakkoja esiintyy Etelä-Suomesta aina Oulun korkeudelle asti, harvinaisena vielä napapiirinkin korkeudella. Kanta on runsastunut erittäin voimakkaasti.
Varis on viisas, älykäs ja sosiaalinen lintu. Se on myös hyvin tunnistettu lintu, joka pesii yleisenä kulttuuriympäristöjen ja rantojen metsiköissä koko maassa (yleensä havupuussa).
Pulu on kaupunkielämään sopeutunut, kalliokyyhkystä polveutunut alalaji. Pulut ovat varsin urbanisoitunut lintu ja viihtyy kaupungeissa hyvin mm. helpon ravinnon ja runsaiden pesintäpaikkojen johdosta.
Lokki (Lokit, rantalintujen lahkoon kuuluva alaheimo) on lintu, joka voi erityisesti kaupunkiolosuhteissa ärsyttää käytöksellään.
Tutustu Suomessa haittaa aiheuttaviin lintulajeihin, kuten lokkeihin, puluihin ja varislintuihin. Lue niiden elintavoista, haitoista ja ennaltaehkäisystä.
Luteet eli lutikat
Lutikat eli seinälude ovat maailmalla merkittävä ongelma ja ovat yleistyneet myös Suomessa viime vuosina huomattavasti. Ihmisten matkustaminen ja irtaimiston kierrättäminen ovat edesauttaneet lutikoiden leviämistä.
Tutustu yleisimpiin muihin tuholaisiin, kuten perhossääskiin, seinäluteisiin ja kärpäsiin. Lue tunnistusohjeet, haitat, elintavat sekä omatoimisen ja ammattimaisen torjunnan keinot.
Ampiaiset, kärpäset, muurahaiset ja lutikat - muut tuholaiset
Kärpänen on varsin yleinen hyönteinen, mutta hygienian turvaamiseksi on hyvä tutustua sen torjuntaan ja toteuttaa kaikki itse tehtävät torjuntakeinot.
Lutikat eli seinälude ovat maailmalla merkittävä ongelma ja ovat yleistyneet myös Suomessa viime vuosina huomattavasti. Ihmisten matkustaminen ja irtaimiston kierrättäminen ovat edesauttaneet lutikoiden leviämistä.
Perhossääsket ovat alun perin trooppisilla alueilla eläviä hyönteisiä, jotka ovat levinneet laajalti ympäri maailmaa. Suomessa ne elävät pääsääntöisesti viemäreissä.
Tutustu yleisimpiin muihin tuholaisiin, kuten perhossääskiin, seinäluteisiin ja kärpäsiin. Lue tunnistusohjeet, haitat, elintavat sekä omatoimisen ja ammattimaisen torjunnan keinot.
Ampiaiset viihtyvät tontillasi, kun siellä on niille mieluisia pesintäpaikkoja. Pesä rakennetaan usein suojaisiin rakenteisiin, joissa ne saavat olla rauhassa. Häirintä tietää ihmiselle ikävyyksiä.
Faaraomuurahainen on yksi haastavimmista tuholaistorjunnan kohteista, sillä tämä laji on erittäin sopeutuva ja nopeasti lisääntyvä. Faaraomuurahaiset leviävät helposti ja voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia niin kotitalouksissa kuin liikekiinteistöissäkin.
Muurahaiset saapuvat takuuvarmasti lämpimien ilmojen mukana. Makoisa ravinto, esim. sokeri, houkuttelee muurahaisia sisätiloihin.
Muurahaisten ja ampiaisten, kuten muidenkin tuholaisten, torjunnassa tärkeintä on hoitaa aina ongelman ydin. Sen toteuttamisessa tärkeintä ovat oikeat varusteet, toimintatavat ja ennen kaikkea ammattitaito.
Yleistä hyönteisistä ja tuholaisista
Hyönteis- ja tuholaisongelmat näyttäytyvät usein arjessa pieninä merkkeinä: yksittäisinä kulkijoina keittiössä, pesänä räystään alla tai toistuvina havaintoina kylpyhuoneen ja viemärien läheisyydessä.
Kodin tuholaisiin kuuluu monia lajeja - hyönteisistä, kuten lutikat ja koisat, pieniin nisäkkäisiin, kuten hiiret ja rotat. Suomessa yleisimpiä ovat sokeritoukat, turkiskuoriaiset, muurahaiset ja hiiret.
Elintarviketuholaiset
Ovatko ihrakuoriaiset (Dermestes) riesana kodissasi? Niitä on Suomessa noin 20 erilaista. Ne ovat usein väriltään mustia tai harmaan- ja mustankirjavia. Yleisimmät ovat havaintojen mukaan vyöihrakuoriaiset.
Mahlakärpäsiä kutsutaan myös banaanikärpäsiksi, ja ne ovat varsin yleisiä kotitalouksissa sekä suurkeittiöissä.
Vyöihrakuoriainen on Suomessa yleinen kuoriainen, jonka tunnistaa selän vaaleasta raidasta ja kuudesta tummasta täplästä. Tutustu tuntomerkkeihin, esiintymiseen ja torjuntaan.
Rohmukuoriainen voi pesiytyä sekä myllyihin että leipätehtaisiin, joista se leviää tuotteiden mukana helposti kauppoihin ja koteihin.
Riisihärö on myllyjen, suklaa- ja leipätehtaiden haitallisimpia tuholaisia. Koteihin se voi kulkeutua tuotepakkausten mukana. Lue lisää.
Riesakuoriainen on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se leviää siemenerien ja hyönteiskokoelmien mukana.
Keittiökoisa kuuluu koisaperhosmaisiin (Pyraloidea) tuhohyönteisiin. Keittiökoisa on varsin yleinen elintarviketuholainen etenkin kotitalouksissa. Teollisuudessa törmätään useammin jauhokoisaan.
Jauhokoisa viihtyy nimensä mukaisesti jauhoissa ja leipomotuotteissa. Erityisesti vehnäjauhot ovat sen suosiossa.
Jauhopukki elää lahoavassa puussa sekä lintujen että ampiaisten pesissä, joista ne kulkeutuvat sisälle asuntoihin. Jauhopukki on pimikkökuoriaisten heimoon kuuluva varastopimikkälaji.
Hinkalokuoriainen on pimikkökuoriaisten heimoon kuuluva varastopimikkälaji. Hinkalokuoriainen kulkeutuu viljan ja muiden kuivatuotteiden mukana myllyihin ja leipätehtaisiin.
Elintarviketuholaisiksi kutsutaan tuhoeläimiä, jotka syövät tai vahingoittavat ulosteillaan elintarvikkeita. Niitä voi löytää erityisesti kuivamuonasta, mutta niitä on löytynyt myös esimerkiksi suklaalevystä ja maustepusseista.
Tekstiili- ja materiaalituholaiset
Sokeritoukka on yleinen, erityisesti kosteissa tiloissa viihtyvä huoneistovieras. Tutustu sen tuntomerkkeihin, elintapoihin ja haittoihin sekä siihen, milloin sokeritoukkien torjuntaan tarvitaan ammattilainen.nta onnistuu yleensä muutamalla kerralla.
Paperitoukka on sokeritoukan lähisukulainen, joka viihtyy myös kuivissa sisätiloissa. Tutustu sen tuntomerkkeihin, esiintymiseen ja haittoihin sekä siihen, miten paperitoukkia voidaan torjua.
Kalvastoukka on levinnyt Suomeen vasta viime vuosina, oletettavasti ihmisen mukana. Lajia on havaittu alun perin Sri Lankassa, mutta se tunnetaan hyvin myös Keski-Amerikassa. Euroopassa lajia on tavattu ensimmäisen kerran vuonna 2003
Museokuoriainen elää muiden eläinten pesissä, ampiaispesissä sekä raadoissa. Se syö höyheniä, karvoja sekä kuolleita hyönteisiä.
Pilkkuturkiskuoriainen vaurioittaa villaa, mattoja ja muita tekstiilejä sekä turkiksia. Vaurioita voi tulla myös, jos vaatteita säilytetään likaisina
Vaatekoi kuuluu aitokoi (Tineidae) -pikkuperhosten kohtuullisen suureen heimoon. Vaatekoi on ollut aiemmin yleinen ja paha tuholainen. Todennäköisesti nykyaikainen keskuslämmitys on sille liian kuivaa. Samoin keinokuitujen yleistyminen on vaikuttanut niiden ravinnon saannin vähentymiseen.
Vyöturkiskuoriaisen toukat voivat tehdä reikiä villavaatteisiin, mattoihin ja muihin tekstiileihin. Tutustu tuntomerkkeihin, esiintymispaikkoihin ja torjuntaan.
Tekstiili- ja materiaalituholaiset voivat vahingoittaa villavaatteita, mattoja ja muita materiaaleja. Tutustu yleisimpiin lajeihin, niiden tuntomerkkeihin ja torjuntaan.
Vyöihrakuoriainen on Suomessa yleinen kuoriainen, jonka tunnistaa selän vaaleasta raidasta ja kuudesta tummasta täplästä. Tutustu tuntomerkkeihin, esiintymiseen ja torjuntaan.
Rohmukuoriainen voi pesiytyä sekä myllyihin että leipätehtaisiin, joista se leviää tuotteiden mukana helposti kauppoihin ja koteihin.
Sokeri- ja paperitoukat
Sokeritoukka on yleinen, erityisesti kosteissa tiloissa viihtyvä huoneistovieras. Tutustu sen tuntomerkkeihin, elintapoihin ja haittoihin sekä siihen, milloin sokeritoukkien torjuntaan tarvitaan ammattilainen.nta onnistuu yleensä muutamalla kerralla.
Paperitoukka on sokeritoukan lähisukulainen, joka viihtyy myös kuivissa sisätiloissa. Tutustu sen tuntomerkkeihin, esiintymiseen ja haittoihin sekä siihen, miten paperitoukkia voidaan torjua.
Kuoriaiset
Museokuoriainen elää muiden eläinten pesissä, ampiaispesissä sekä raadoissa. Se syö höyheniä, karvoja sekä kuolleita hyönteisiä.
Pilkkuturkiskuoriainen vaurioittaa villaa, mattoja ja muita tekstiilejä sekä turkiksia. Vaurioita voi tulla myös, jos vaatteita säilytetään likaisina
Vyöturkiskuoriaisen toukat voivat tehdä reikiä villavaatteisiin, mattoihin ja muihin tekstiileihin. Tutustu tuntomerkkeihin, esiintymispaikkoihin ja torjuntaan.
Tekstiili- ja materiaalituholaiset voivat vahingoittaa villavaatteita, mattoja ja muita materiaaleja. Tutustu yleisimpiin lajeihin, niiden tuntomerkkeihin ja torjuntaan.
Vyöihrakuoriainen on Suomessa yleinen kuoriainen, jonka tunnistaa selän vaaleasta raidasta ja kuudesta tummasta täplästä. Tutustu tuntomerkkeihin, esiintymiseen ja torjuntaan.
Rohmukuoriainen voi pesiytyä sekä myllyihin että leipätehtaisiin, joista se leviää tuotteiden mukana helposti kauppoihin ja koteihin.
Riesakuoriainen on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se leviää siemenerien ja hyönteiskokoelmien mukana.
Hinkalokuoriainen on pimikkökuoriaisten heimoon kuuluva varastopimikkälaji. Hinkalokuoriainen kulkeutuu viljan ja muiden kuivatuotteiden mukana myllyihin ja leipätehtaisiin.
Elintarviketuholaisiksi kutsutaan tuhoeläimiä, jotka syövät tai vahingoittavat ulosteillaan elintarvikkeita. Niitä voi löytää erityisesti kuivamuonasta, mutta niitä on löytynyt myös esimerkiksi suklaalevystä ja maustepusseista.
TORAKKA
Russakka eli saksantorakka on Suomen yleisin rakennuksissa esiintyvä torakkalaji. Tutustu torakan tuntomerkkeihin, elintapoihin, leviämiseen ja torjuntaan.
Suomessa esiintyy kaksi luonnonvaraista lajia, lapintorakka (Ectobius lapponicus) ja metsätorakka (Ectobius sylvestris), sekä muita sisätiloissa tavattavia tulokkaita. Yleisin asuntotorakka Suomessa on russakka eli saksantorakka (Blattella germanica), joka on kohtalaisen pienikokoinen torakkalaji (8-13 mm pitkä).
ota yhteyttä
Oletko havainnut tuholaisen? Onko tuholainen aiheuttanut vahinkoja? Ei hätää, hoidetaan ongelmat nopeasti. Laita meille viestiä ja olemme sinuun yhteydessä.
Jätä meille viesti, lähetä terveisiä, palautetta, tai vaikka muuten vain kuulumisia. Me palvelemme!